null Kuluttajan rooli

Kuluttajan rooli

Kuluttaja on kummallinen olio. Poliitikot puhuvat siitä pelokkaasti ja kunnioittavasti. Kuluttajien ”luottamus” on heidän ykköshuolenaiheensa. Ei oikein tiedetä, ketä kuluttajat uskovat, kenen käskyjä noudattavat.

Kuluttaja muistuttaa jonkin verran ihmistä, jolla on oma harkinta ja moraali.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että taitava ohjelmoija saa kuluttajan tekemään mitä hyvänsä. Maailmassa onkin paljon ihmisiä, jotka yrittävät työkseen olla tuo ohjelmoija.

Olen ihmeissäni seuraillut uutisia, joiden mukaan leipomoilla menee huonosti, koska kuluttajat ovat viime vuosina vähentäneet leivänsyöntiään. Myöskään peruna ei enää tee entiseen tapaan kauppaansa. Kuitenkin vielä vähän aikaa sitten juuri leipä ja peruna olivat käytännössä ruoan määritelmä.

Muutoksen taustalla on niin kutsuttu karppausvillitys. Ainakin niin kauan kuin pullaa ja sokeria on ollut kättemme ulottuvilla liikaa, on myös tiedetty, ettei niitä pidä syödä liikaa. Karppaus on vanhan viisauden uusi väännös. On alettu karsastaa kaikkea, mikä sisältää hiilihydraatteja.

Siellä täällä välähtelee jo sellaisiakin väitteitä, että kaikki viljat ovat myrkkyä ihmiselle.

Merkillistä on se, että epäluuloisina pidetyt kuluttajat ovat kääntäneet kelkkansa noin äärimmäisten oppien mukaan. Pitäisikö ilmiöstä olla iloinen? Olisivatko muutkin muutokset mahdollisia?

Karppaamisessa saattaa tietysti olla jotain järkeäkin. Ehkä se sopii joillekin ihmisille. Tulee parempi olo — itselle. Siitä sen suosio.

Sen tähden, että muille tulisi parempi olo, kuluttajat eivät ikävä kyllä tee mitään.

Helsingin Sanomissa oli muutama viikko sitten gallup, jonka mukaan 66 prosenttia ihmisistä tuomitsee eläinten tehotuotannon moraalisesti. Kuten tiedämme, vähintään sama osuus kuluttajista kannattaa sitä käytännössä.

Onko kuluttaja rooli, jonka ihminen ottaa, kun ei kestä omaa moraaliaan?

Olen miettinyt, miten huonosti eläimiä pitäisi kohdella, miten monta aktivistien salakuvakampanjaa tarvitaan, että liha-ala joutuisi vaikeuksiin.

Ehkei mitään rajaa ole. Sikojen ja broilerien oloissa ei sitä paitsi ole huononnettavaa.

Tai voitaisiinhan niitä vielä erikseen kiusata, tökkiä kepeillä. Niille voitaisiin soittaa death metalia täysillä ympäri vuorokauden.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.