Kun kutsu kuuluu
Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: "Tulkaa, kaikki on jo valmiina." Luuk. 14:17
Ensi sunnuntain evankeliumissa kerrotaan suurista juhlista. Jeesuksen aikaan ensimmäinen juhlakutsu vietiin vieraille kauan ennen varsinaisia juhlia ja lopullinen kutsu juhlien alkaessa. Kutsutuilla oli aikaa valmistautua.
Tästä huolimatta viimeisen kutsun tuojat joutuivat kuulemaan lähtemisen esteitä tai verukkeita. Yhden piti mennä katsomaan juuri ostettua peltoa, toisen kokeilla uutta härkäparia ja kolmannen viettää aikaa häiden jälkeen vaimon kanssa. Sekä vauraus että puoliso ovat hyviä asioita. Ne kuitenkin muodostuivat juhlille lähtemisen esteeksi.
Juhlakutsu kelpasi niille, joille ensimmäistä kutsua ei edes esitetty. He olivat heti valmiina. Juhlatalo tuli täyteen ja juhlien isäntä iloitsi. Juhlavalmistelut eivät menneet hukkaan. Voinemme sanoa, että juhlasali täyttyi yllätysvieraista, joiden kutsumista ensin kutsutut olisivat paheksuneet.
Jumalan kutsu on kuulunut profeettojen kautta. Viimeinen kutsu tuli Jeesuksen kautta ja se koskee kaikkia ihmisiä kaikkialla. Kutsun kuuleminen ei auta, jos sitä ei oteta vastaan ja lähdetä liikkeelle. Verukkeita on turha esittää. Kutsuun on vastattava silloin, kun se kuuluu.
Jumalan juhlista ei kannata myöhästyä! Niitä ei siirretä. Jumalan suurin ilo on siinä, että hänen luotunsa ottavat osaa hänen juhlaansa ja täyttävät hänen talonsa hänen suunnittelemanaan ajankohtana.
Ensi sunnuntai on 3. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kutsu Jumalan valtakuntaan. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 18:17–20, 26–29, Hoos. 11:1–4, 7, Fil. 2:12–16 ja Luuk. 14:16–24.
Jaa tämä artikkeli: