Kuntaselvitys on keskeneräinen
Vantaan ja Helsingin kaupunginvaltuutetut saivat viime viikolla Heurekassa tietoa kaupunkien yhdistämisselvityksestä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että yhdistämisellä on enemmän vastustajia kuin kannattajia, mutta tilannetta sekoittavat niin ikään viime viikolla valmistunut metropoliselvitys ja edessä olevat eduskuntavaalit.
Jos olisin kaupunginvaltuutettu, olisin tyytymätön siihen aineistoon, jonka pohjalta joutuisin tekemään suuria päätöksiä. Yhdistymisen hyötyjä ja haittoja on selvitetty seitsemässä eri työryhmässä. Ne ovat vertailleet, miten palvelut nyt tuotetaan Vantaalla ja Helsingissä, mutta eivät ole tehneet kunnon mallia, miten ne tuotettaisiin yhdistyneessä kaupungissa. Työn jäämistä kesken harmittelee raportissaan kuntatalousryhmä, joka sanoo suoraan, ettei se tämän vuoksi kykene kunnon analyysiin.
Vajavaisten, nykytilanteeseen perustuvien selvitystenkin pohjalta voidaan toki jotakin sanoa. Olennaisin viesti on, että kaupunkeja ei voida yhdistää ilman, että palvelutasoa Helsingissä lasketaan. Jos pyritään Helsingin palvelutasoon, nykyisten vantaalaisten palvelut kenties paranevat, mutta silloin helsinkiläisten on oltava valmiita maksamaan lisää veroja. Jotta päästäisiin ideaalitilanteeseen eli Helsingin palveluihin Vantaan kustannustasolla, pitäisi löytyä paljon synergiaetuja esimerkiksi rakentamisessa ja maankäytössä. Olettaa voi, että uusien alueiden rakentamista karsittaisiin ja keskitettäisiin ja samalla palveluissa säästettäisiin. Tällaista mallia vain ei ole kukaan pohtinut. Ehkä siksi, että Vantaalla pelätään, että Vantaa jäisi metropolin takamaaksi.
Enemmistö Vantaan johtavista virkamiehistä ja poliitikoista näyttää olevan kaupunkien itsenäisyyden kannalla. Helsingissä on paljon yhdistymisen kannattajia, mutta heidänkin intonsa on hiipunut. Yhdistetyn kaupungin mallin puuttuminen selvityksestä ennakoi päätöstä. Veikkaukseni on, että yhteistä kaupunkia ei tule.
Varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousee tällöin pääkaupunkiseudun 14 kunnan metropoliyhteistyö. Se vaatii uudenlaista seutuhallintoa, mutta voisi onnistuessaan olla joustavin malli kehittää koko alueen tulevaisuutta. Siihenkin vaaditaan valtiovallan ohjausta.
Jaa tämä artikkeli: