Kysyn vaan: Mihin kirjastomummoa ja -vaaria tarvitaan?
Hakunilan kirjastossa aloitti tammikuussa uusia vapaaehtoistyöntekijöitä, kaksi kirjastomummoa ja kirjastovaari. Miten tällainen idea syntyi, aluekirjastojohtaja Katariina Ervasti?
– Kirjastossa tehdyn remontin jälkeen kävijäkunta muuttui. Kävijöissä yhä enemmän 7–12-vuotiaita, jotka ovat usein hyvin huomionhakuisia. Henkilökunnalla ei välttämättä ole aina mahdollisuutta vastata heidän huomiontarpeeseensa, joten ratkaisuksi keksittiin kirjastomummo ja -vaari.
Mistä kirjastomummot ja -vaari löydettiin ja millaisia ominaisuuksia heiltä vaaditaan?
– Laitoimme viestiä eläkeläisjärjestöille ja kirjaston lukupiiriin ja puhuimme asiasta ihmisille. Hyödynsimme siis puskaradiota.
– Tärkeintä on, että kirjastomummot ja -vaarit ovat mukavia ja ystävällisiä.
Mitä kirjastomummon tai -vaarin kanssa voi tehdä?
– Hänen kanssaan voi pelata, piirrellä, lukea tai keskustella.
Miten keskustelu onnistuu, kun kirjastossa pitäisi olla hiljaa?
– Meillä on monenlaisia käyttäjiä ja olemme heidän odotustensa ristipaineessa. Kirjaston perustila ja lehtienlukutila eivät ole totaalisen hiljaisia. Niille, jotka kaipaavat täydellistä hiljaisuutta, on erillinen hiljainen huone.
Mistä lapset tunnistavat kirjastomummon tai -vaarin?
– Heillä on kaulassaan lappu, jossa lukee ”kirjastomummo” tai ”kirjastovaari”. Myös henkilökunnalta voi kysyä, mistä heidät löytää.
Kuinka usein he ovat paikalla?
– Toinen kirjastomummo ja kirjastovaari ovat paikalla tiistai-iltapäivisin. Toinen kirjastomummo on paikalla torstaisin.
Jaa tämä artikkeli: