Kuva: Eili-Kaija Kuusniemi
Kysyn vaan: Mikä on sielunhoitokortti?
Jotkut suomalaiset ovat kesällä saaneet elinluovutuskorttia muistuttavan sielunhoitokortin. Sen avulla voi kertoa, että jos itse ei pysty ilmaisemaan tahtoaan sairauden tai onnettomuuden vuoksi, papin tai muun seurakunnan työntekijän voi kutsua käymään. Miten sielunhoitokortti syntyi, apulaisjohtaja Sampo Muurinen kirkkohallituksen diakonian ja sielunhoidon yksiköstä?
– Sielunhoitokortti syntyi ulvilalaisen diakonin Taneli Nurmenniemen ehdotuksesta ja sai muotonsa pikkuhiljaa täällä kirkkohallituksessa. Tuntuu siltä, että sielunhoito on laskeva trendi ja tällaiselle kortille olisi kysyntää. Sitä on jaettu seurakunnissa ja eri tapahtumassa kesällä, esimerkiksi Kirkkopäivillä Kouvolassa.
Onko niin, että ihmisen hengellisyyttä ei osata enää ottaa huomioon esimerkiksi sairaaloissa?
– Juuri kuulin tapauksesta, jossa potilas pyysi hoitajaa kutsumaan sairaalapapin käymään, mutta hoitaja kieltäytyi. Tämä on yksittäinen tapaus, eikä koko kuva, mutta se kertoo siitä, että asiasta kannattaa herättää keskustelua. Ei ole itsestään selvää, että tämä puoli huomioidaan kaikkialla.
Mitä tietoja kortissa pitää ilmoittaa ja missä sitä kannattaa säilyttää?
– Siihen tulee paikka ja päiväys, kotiseurakunta ja allekirjoitus. Korttia kannattaa säilyttää lompakossa, käsilaukussa tai vaikka pikkutakin taskussa. Kortti on laminoitu ja kestävä. Kannattaa myös keskustella läheisten kanssa siitä, että on hankkinut tällaisen kortin.
Laminoitua korttia myy 50 kappaleen erissä Unigrafia Kirjapaino. Entä jos yksittäinen seurakuntalainen haluaa sellaisen kortin, mistä hän sen saa?
– Siitä voi kertoa kotiseurakunnan papille tai diakonille ja pyytää, että seurakunta tilaisi kortteja. Seurakuntien kannattaisi myös pitää kortteja esillä kirkoissa ja seurakuntien tapahtumissa.
Jaa tämä artikkeli: