Kysyn vaan: Muuttuuko sairaalasielunhoito?
Vantaan seurakunnissa valmistellaan sairaalasielunhoidon uutta strategiaa. Sillä valmistaudutaan väestön ikääntymiseen ja sote-uudistukseen. Miten ne vaikuttavat sairaalasielunhoitoon, johtava sairaalapastori Pirjo Vatanen?
– Vanhusten määrä Vantaalla kasvaa ja samalla kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle. On tärkeää pohtia, miten ihminen voi saada hengellistä tukea silloin, kun ei enää pääse seurakunnan tilaisuuksiin. Sote-uudistuksen vaikutuksia seuraamme sen vuoksi, että sairaalasielunhoito perustuu terveydenhuollon ja hoivayksiköiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, joten sopijaosapuolista on oltava selvillä.
Missä sairaalapapit työskentelevät?
– Vantaalla sairaalapapit tekevät työtään Katriinan ja Peijaksen sairaaloissa sekä Simonkylän vanhustenkeskuksessa, Myyrin- ja Metsonkodissa sekä hoivakoti Hopeassa. Sairaalapappeja on Vantaalla ainoastaan neljä, joten kotikäyntityö on lähinnä seurakuntien työntekijöiden tehtävä.
Millainen kysyntä sairaalapapeille on?
– Työlle on runsaasti kysyntää. Työ painottuu keskusteluihin potilaiden, vanhainkotien asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Myös hengellisille tilaisuuksille on tarvetta. Saattohoidossa tuen tarve on erityisen suuri.
Onko hoitohenkilökunnalla valmiuksia puhua esimerkiksi kuolemasta?
– Kuolema on nykyään jokseenkin torjuttu asia. Ammattihenkilöstöllä on paljon tietoa ja valmiuksia, mutta kuoleman puheeksiottaminen ei ole helppoa. Osa sairaalapappien työtä on tukea henkilökuntaa olemalla mukana kuolevan hoitoon liittyvässä koulutuksessa.
Strategiassa pohditaan myös vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Mitä vapaaehtoistyö sairaalasielunhoidossa on tai voisi olla?
– Sairaalapapit ovat olleet mukana saattohoidon vapaaehtoisten valmennuksissa ja työnohjauksessa. Vanhusten hoivayksiköissä vapaaehtoisia on mukana erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja hartaushetkissä.
Jaa tämä artikkeli: