null Lapset kertovat, millainen on kerhopäivä

Kuva: Jani Laukkanen

Kuva: Jani Laukkanen

Hyvä elämä

Lapset kertovat, millainen on kerhopäivä

Seurakuntien varhaiskasvatusta on tehty Suomessa 70 vuotta. Nikinmäen päiväkerhosta yhdeksän lasta kertoi kerhopäivästään ja vähän muustakin. Jotkut innostuivat vielä analysoimaan, mitä tarkoittaa juhlavuoden teema ”Pieni on suurin”.

Milja Niemi, 5

”Yleensä leikin päiväkerhossa hippaa ja kotia. Kotileikissä olen hevonen tai isosisko. Joskus me jäädään kerhon jälkeen tunniksi tai kahdeksi kerhon pihalle leikkimään.

Minusta on aina kiva lähteä kerhoon. Mutta yhtenä päivänä, kun olin nelivuotiaiden kerhossa, sanoin äidille, etten jaksa lähteä. Menin kerhoon, kun äiti sanoi, että minun pitää mennä sinne.

”Pieni on suurin” tarkoittaa sitä, että kuka on suurin ja kuka on pienin. Aikuisten pitää olla lapsille kilttejä sillä lailla, että ne lohduttavat, jos lasta harmittaa joku. Jeesus katsoo aina, mitä me tehdään. Jos me tehdään jotain hyvää, Jeesus ilahtuu.”

 

Kiivi Kaunisto, 5

”Päiväkerhon kotileikissä yksi on äiti, muut ovat lapsia ja yksi vauva. Minua aina naurattaa se vauva. Minä joudun aina vauvaksi!

Kotileikin edessä ovat verhot, etteivät pojat tule sinne. Pojat heittelevät legoja kotileikkiin. Me sanotaan pojille, että älkää tulko tänne.

Meillä on tanssitunti kaikkien tyttöjen kanssa kerhohuoneessa. Meillä ei ole musiikkia. Me tanssitaan vaan balettia. Ulkona leikitään kotileikkiä taas.

Tykkään Jumalan kämmenellä -laulusta. Me ollaan askarreltu kerhossa enkeleitä puusta. Askartelu on kivempaa kuin laulaminen.”

 

Malva Kaivonurmi, 5

”Kun aloitin kerhon, maalasin syömisalustan ja sitten me piirrettiin se toinen puoli. Piirsin ison karhunjäljen. Tein sen vesiväreillä. Osaan piirtää ja maalata prinsessoja ja prinsessalinnoja.

Ei haittaa, että kerho ei kestä kovin kauan, sillä me saatamme mennä tänään HopLopiin. Siellä on putkiliukumäkiä, oikeita liukumäkiä ja kaikkea hauskaa.

”Pieni on suurin” tarkoittaa sitä, että kun minä olen meidän perheessämme isoin ja vanhin lapsi, vaikka isi ja äiti ovat paljon vanhempia kuin minä.

Kun kerhossa sytytetään kynttilä, niin Taivaan Isä tuo meille valoa.”

 

Elsa Erkkilä, 5

”Minulla on Elsa-tossut ja minä olen Elsa! Ne on ostettu Jumbosta. Päiväkerhossa leikimme, että Bertta tulee kylään ja se laittaa meidän hiukset. Ja me tehdään ruokaa ja hoidetaan vauvoja. Me leikitään, että ollaan lähdössä uimajuhliin.

Se oli vähän tyhmää, kun me muutettiin ja paras kaveri jäi sinne asumaan, missä me ennen asuttiin. Nähdään aika harvoin. Sinne asti ei jaksa melkein istua autossa.

Saamme puhaltaa kerhokynttilän yhdessä, kun istumme penkeillä. Mutta saa nousta vähän seisomaan, kun puhaltaa. Kotona on jouluna kynttilöitä. On kiva, kun saa istua terassilla kynttilöiden kanssa.”

 

Kleoniki Xenos, 5

”Mukavinta päiväkerhossa on kotileikki. Leikin autoilla 4-vuotiaana, ja se oli tyhmää. Tykkään mieluummin piirtää ja leikkiä kuin laulaa, mutta kyllä minä vähän laulan. Kerhossa olisi kiva olla kauemmin, koska siellä on paljon kivoja leluja ja kiva leikkiä kotia.

Kerran illalla 5-vuotiaiden kerhosta kaverit tulivat kysymään, saanko lähteä heidän kanssaan metsään leikkimään. Ja me mentiin. Silloin oli vähän kaveripäivä! Jos olisi ollut synttärit, niin olisi ollut kunnon kaverit.

Iskä laittaa eväät. Minulla on vaaleaa leipää ja kurkun palasia. Juon vettä. Limpsaa juodaan vaan juhlissa. Olen juonut jo kokista. Se maistui hyvältä.”

 

Bertta Pajunen, 5

”Päiväkerhon kotileikissä olen mieluiten isosisko. Isosisko hoitaa heppoja. Leikin joskus myös kauneustarvikkeilla. Talvella ei saanut laittaa päähän mitään niitä juttuja, kun voi tulla täitä.

Minut tuo kerhoon äiti tai kummitäti, joka hoitaa meitä. Minulla on kolme siskoa. 1-vuotias sisko osaa sanoa tättä ja kakka, mutta eihän se vielä ymmärrä, mitä se tarkoittaa.

”Pieni on suurin” tarkoittaa sitä, että lapsi on rakas äidille ja isälle myös. Niin ja, oikeesti! Ne aikuiset luulevat, että ne ovat niitä suurimpia!

Kerhossa lauletaan aina loppulaulu ”nyt aika on lopettaa” ja sitten taputetaan. Haluaisin että koko iltapäivä olisi kerhoa!”

 

Roosa Tapanila, 5

”Ulkona päiväkerhossa keinun ja teen hiekkakakkuja. Joskus tulee vähän pahoja kakkuja. Meillä on kotonakin hiekkalaatikko. Tykkään rakentaa legoilla. Niitä on kotona myös. Legoissa on pelastuspartio, jäätelökoju ja joku hotelli. Minulla on sisiliskomaja, jonka olen saanut yhdestä lehdestä.

Olen askarrellut sienipiirustuksen. Siinä on punainen ja sininen sieni ja ruohoa.

Kerhokynttilän sytyttämisestä tulee valoisaa. Kun se puhalletaan sammuksiin, tulee pimeää. Jeesus on kuollut. Se nousi taivaaseen ja siitä tuli Taivaan Isä.

Kerhoon saa tuoda terveellisiä eväitä. Yleensä minulla on porkkanaa ja hapankorppua.”

 

Toni Tuomainen, 5

”Mukavinta kerhossa on leikkiä pihalla. Leikin tyttöjen kanssa joskus ja poikien kanssa joskus. Leikin kotia tyttöjen kanssa ja työmaata ja autoilla poikien kanssa. Kerhossa on kivaa, mutta joskus tylsää.

En muista, mitä minulla on eväänä. Koska olin mummon ja papan luona yötä, ja äiti laittoi eväät.

Tykkään laulaa kerhossa. Olen joskus laulanut kerholaulua, mutta en ole vielä oppinut sitä. Minun kaverini ovat sytyttäneet ihan itse kynttilän. Ne ovat isompia.

Askartelu kerhossa on aika rasittavaa ja väsyttävää. Koska ei jaksa niitä pieniä… en jaksa niitä askareita yhtään. Olen piirtänyt pallon ja vuoristoradan. Piirsin tusseilla.”

 

Jaakko Tuomarla, 5

”Äiti tuo minut päiväkerhoon. Tulemme kävellen. Minulla on reppu selässä. Haluaisin punaisen repun. Leikin tyttöjen ja poikien kanssa.

Jos saisin päättää, haluaisin syödä kerhossa eväänä kinkun, ja joisin sen kanssa vettä.

Päiväkerhossa rakennan legoista mökkejä. Laulan myös. En vielä ole oppinut kerholaulua. Olen piirtänyt käden.”

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.