Virpi Kari sanoo, että aina tulee uusi sukupolvi, joka ottaa vanhat lastenlaulut omikseen.
Laula lapselle
Vanhat lastenlaulut ovat aina muotia.
Työhuoneen seinustalla oleva sähköpiano on F-Kustannuksen kustannuspäällikkö Virpi Karin työväline. Lukuisia laulukirjoja toimittanut Kari on valinnut kappaleet myös viime syksynä ilmestyneisiin teoksiin Lasten Toivotut — 100 iloista lastenlaulua ja Vauvaperheen laulukirja.
Useat näiden kirjojen lauluista ovat nykylasten vanhemmille tuttuja heidän omasta lapsuudestaan. Oravan pesä, Ukko Nooa ja Körö körö kirkkoon ovat puolestaan niitä lauluja, joita laulettiin jo monen isovanhemman lapsuudessa.
— Lasten toivotut -kirjasta löytyvät Prinsessa Ruusunen ja Rati riti ralla ovat kappaleita, joita lauloimme, kun olin lastentarhassa 1950-luvulla, Kari muistelee.
Kirjoissa on mukana myös loruja, niihin liittyviä leikkejä ja hengellisiä lastenlauluja.
Tuttuja kestosuosikkeja
Lastenlaulujen kestosuosikit ovat toimiviksi osoittautuneita kappaleita, joista lapset pitävät.
— Vanhat lastenlaulut ovat aina muotia. Aina tulee sukupolvi uusia lapsia, jotka ottavat ne omikseen, Virpi Kari sanoo.
— On tärkeää, että näiden laulujen perinne säilyy. Vanhoja lastenlauluja ei pidä hävittää, hän lisää.
Ainakin ne lastenlaulukirjoja ostavat vanhemmat ja isovanhemmat, joiden nuotinlukutaito ei riitä ennestään tuntemattomien kappaleiden soittamiseen tai laulamiseen, haluavat löytää laulukirjoista tuttuja lauluja.
— Näitä uusimpia laulukirjoja selaamalla mieleen voi nousta myös sellaisia oman lapsuuden lauluja, jotka on jo luullut unohtaneensa, Kari sanoo.
Hänen mukaansa perinteinen ja uusi lastenmusiikki eroavat toisistaan siinä, että uusien lastenlaulujen sovituksiin on otettu reilusti vaikutteita pop- ja rockmusiikista.
— Myös vanhoista lauluista tehdään uusia sovituksia, joissa on pop- ja rockvaikutteita, Kari sanoo.
— Monet lapset kuuntelevat aikuisille tehtyä poppia jo alle kymmenvuotiaina. Toivon, että lapset viihtyisivät mahdollisimman pitkään nimenomaan lapsille tehdyn perinteisen tai uuden musiikin parissa.
1970-luvulla Sibelius-Akatemiasta musiikinopettajaksi valmistunut Kari työskenteli pari vuotta musiikinopettajana yläasteella ja lukiossa ennen kuin siirtyi työskentelemään Musiikki-Fazerille.
Mummi laulaa
Lastenlaulut ovat olleet kahden lapsen äidin ja neljän lapsen isoäidin elämässä mukana niin työssä kuin vapaa-ajalla.
— Nuorin lapsenlapseni on alle vuoden ikäinen. Lauloin hänelle vaippaa vaihtaessa Mopolaulua, jossa lauletaan ”Mikäs se tuolla kolottaa? Se taitaa olla mopo.” Lapsi pysähtyi aloilleen kuuntelemaan, jolloin vaipanvaihto sujui kätevästi, Virpi Kari kertoo.
Hänen mukaansa vauvat pitävät usein lauluista, jotka esitetään ilmeikkäästi ja joihin liittyy esimerkiksi jokin sormileikki. Karin puolitoistavuotias lapsenlapsi puolestaan hytkyy rytmissä mukana, kun mummi laulaa hänelle Ihahaa-laulua.
Omille lapsilleen Kari lauloi aikoinaan iltalauluksi Oskar Merikannon säveltämää ja J.H. Erkon sanoittamaa Kevätlinnuille etelässä.
— Se on kaunis, vaikkakaan se ei ole lastenlaulu. Opin sen jo lapsena omalta mummiltani. Nyt perinne on siirtynyt eteenpäin ja omat lapseni laulavat sitä lapsilleen, Kari kertoo.
Laulaminen on yksi tapa viettää yhdessäolon hetkiä lapsen kanssa.
— Lapselle kannattaa laulaa, vaikka itsestä tuntuisi, ettei osaa. Laulamisen ei tarvitse sujua nuotilleen oikein, hän kannustaa.
Laulamisen tueksi voi laittaa kirjojen mukana tulevan cd:n soimaan ja laulaa sen tahdissa tai vain nauttia yhdessäolosta lapsen kanssa levyä kuunnellen.
Jaa tämä artikkeli: