Pääkirjoitus: Laulava vallankumous
Monissa Raamatun taivaskuvissa toistuu ajatus, että taivaassa veisataan. Jos siis aikoo viettää iankaikkisuutensa sillä puolella, kannattaa totutella virsiin jo täällä ajassa.
Maailman ensimmäinen suomenkielinen virsikirja ilmestyi noin vuonna 1580. Sen laati Turun katedraalikoulun rehtori Jacobus Finno. Kirja sisälsi 101 virttä. Useimmat niistä Finno oli kääntänyt ruotsin kielestä, joitakin saksasta ja latinasta. Muutaman virren hän oli sepittänyt itse.
Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja oli aikansa avantgardea, virsikirjat olivat koko maailman mittakaavassa aivan uusi juttu. Ennen luterilaista reformaatiota messussa laulaminen kuului vain keskivertoa hurskaammille spesialistiuskovaisille, siis papeille, munkeille ja nunnille. Kaiken lisäksi he lauloivat latinaksi, siis kielellä jota vain toiset spesialistit ymmärsivät. Luterilaiset virret ovat kansanmusiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä. Rahvaan lauluja.
Seurakunnan yhteinen virsilaulu liittyi koko luterilaisen uudistusliikkeen perusajatukseen: ei ole olemassa eritasoisia kristittyjä vaan kaikki ovat yhtä ja samaa Jumalan kansaa.
Luterilaiset virret ovat kansanmusiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä.
Virret eivät ole vain välimusiikkia kirkonmenojen tähdellisempien osien lomassa. Virret sisältävät kaiken sen, mitä jumalanpalvelus muutenkin sisältää: Raamatun tekstejä, niiden meditoimista ja opettamista sekä rukousta.
Reformaation alkuaikoina korkeasti oppineet teologit kirjoittivat tiukkaa akateemista tutkimusta ja pukivat löytönsä lyriikan muotoon särkyneitä sydämiä lohduttaviksi virsiksi.
Virsi yhdistää koolla olevan hoilaajien porukan yhdessä värähteleväksi ihmisinstrumentiksi. Mutta virsi yhdistää veisaajansa myös laajemmaksi ajan ja paikan rajat ylittäväksi joukoksi. Virsi yhdistää meidät edeltämme menneisiin sukupolviin.
Virsikirja ylittää jopa kirkollisten kuppikuntien rajat. Suomen luterilainen virsikirja sisältää myös esimerkiksi ortodoksien, katolilaisten, anglikaanien, kalvinistien ja metodistien kirjoittamia virsiä.
Monissa Raamatun taivaskuvissa toistuu ajatus, että taivaassa on musiikkia. Ja että siellä nimenomaan veisataan. Jos siis aikoo viettää iankaikkisuutensa sillä puolella, kannattaa totutella virrenveisuuseen jo täällä ajassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Voiko sitä esitellä julkisesti?
PuheenvuorotJulkisen vallan ei pidä tehdä päätöksiä uskonnollisin perustein. Julkinen valta on kuitenkin eri asia kuin julkinen tila. Julkinen tila ei ole uskonnoton. Se on moniuskontoinen.