Pääkirjoitus: Voiko sitä esitellä julkisesti?
Julkisen vallan ei pidä tehdä päätöksiä uskonnollisin perustein. Julkinen valta on kuitenkin eri asia kuin julkinen tila. Julkinen tila ei ole uskonnoton. Se on moniuskontoinen.
Armas aika joutui jo viime viikonloppuna, eikä Suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlissa enää noussut vapaa-ajatuksellista älämölöä. Muodit muuttuvat, ja Suvivirren vastustaminen on niin 2012.
Tänä keväänä yritettiin vähän kohista siitä, että helsinkiläisessä peruskoulussa osattiin huomioida ramadan-paasto, se kun koski koulun oppilaita.
Kysymys on siitä, saako uskonto näkyä julkisessa tilassa. Jotkut pitävät uskontoa samanlaisena asiana kuin sukupuolielin: se voi kyllä tuottaa iloa ja lohtua ihmiselle, mutta julkisesti sitä ei pidä esitellä. Näin ajattelevat hukkaavat uskonnon ytimen: ei uskontoa voi typistää joiksikin neljän seinän sisällä lausutuiksi oppilauseiksi ja pään sisäisiksi mielipiteiksi. Uskonto on elämänmuoto. Sitä eletään yhdessä.
Hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta sillä, että kansalaiset pitävät oman identiteettinsä taka-alalla.
Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu joulun viettäminen, on täysin luontevaa, että koulussa ei yritetä elää ikään kuin joulua ei olisikaan. Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu ramadan asiaan kuuluvine päätösjuhlineen, on täysin luontevaa, että se todellisuus ilmenee myös koulun käytännöissä – ja että niille oppilaille, joiden arkeen ramadan ei kuulu, kerrotaan ja näytetään, mistä oikein on kysymys.
Julkisen vallan tulee olla neutraali suhteessa erilaisiin katsomuksiin ja uskontoihin. Julkisen vallan pitää olla suorastaan uskonnoton. Päätöksiä ei pidä tehdä uskonnollisin perustein. Julkinen valta on kuitenkin eri asia kuin julkinen tila. Julkinen tila ei suinkaan ole uskonnoton. Se on moniuskontoinen.
Uskontojen pitää saada näkyä katukuvassa, koulujen ja päiväkotien juhlissa, kansalaisten arjessa. Tämä koskee kaikkia uskontoja. Hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta sillä, että kansalaiset pitävät oman identiteettinsä taka-alalla. Hyvää yhteiskuntaa rakennetaan toinen toisiltaan oppivien ihmisten vuorovaikutuksen avulla.
Siispä Ramadan kareem vaan kaikille teille, jotka jaksatte sillä lailla kilvoitella ja hyvää helluntaiaikaa teille, jotka valmistaudutte juhlimaan Johannes Kastajaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Lähimmäistä ei auteta taivaspisteiden takia, vaan koska hän tarvitsee apua
PuheenvuorotViime aikoina jotkut rasistiset populistit ovat väittäneet kirkon jättävän kotimaiset avun tarvitsijat oman onnensa nojaan ja hyysäävän vain ulkomaisia turvapaikanhakijoita. Sellainen öyhötys on täyttä soopaa.