Leikkivät lapset ovat uskon esikuvia
On valitettavaa, että Arja Munck (K&k 11.12.) koki kirkonmenot omalta osaltaan pilatuiksi. Valitettavaa on myös se, että juuri Munckin esittämien asenteiden pelossa monet lapsiperheet eivät uskalla tulla kirkkoon.
Jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus ja Jumalan kansan juhla. Tähän kansaan kuuluvat yhtä lailla aikuiset ja lapset. Meille kaikille tulisi löytyä tilaa yhteisestä jumalanpalveluksesta. Kukaan ei opi uusia asioita, ellei niitä harjoittele. Jos lapset eivät saa harjoitella kirkossa käymistä, he tuskin löytävät tietänsä sinne aikuisinakaan.
Lapsilla täytyy olla tilaa olla lapsia kirkossakin. He kysyvät, kommentoivat, itkevät ja nauravat. He oppivat tekemällä, kokeilemalla ja leikkimällä. Lapsen pakottaminen istumaan hiljaa paikallaan johtaa usein vain sylipainiin ja huutoon, mikä häiritsee enemmän kuin rauhassa leikkivä lapsi. Jeesus ei ainoastaan kutsunut lapsia luokseen, vaan asetti lapsen esikuvaksi muille. Siksi on hienoa, että monissa kirkoissa on lapsille oma paikka kirkkosalissa. Esimerkiksi Kannelmäen kirkossa on lasten leikkimatto kuorissa muistuttamassa siitä, kuka on suurin taivasten valtakunnassa.
Munck viittasi kirjoituksessaan lähimmäisen rakastamiseen. Siihen kuuluu toisten kunnioittaminen. Myös lapset ovat niitä lähimmäisiä, joita tulee kunnioittaa. Jeesus ei kehottanut seuraajiaan rakastamaan ainoastaan lähimmäisiään, vaan myös vihamiehiä. Meiltä tulisi löytyä rakkautta ja kärsivällisyyttä myös niitä kohtaan, jotka saavat meidät ärsyyntymään.
Lotta Pirilä
Kannelmäen seurakunnan lapsityöstä vastaava pappi
-------------------
Arja Munck kirjoitti (K&k 11.12.) pettyneensä Vuosaaren seurakunnan ensimmäisen adventin messuun kovaäänisen musiikin, lasten huonon käytöksen sekä messussa valokuvaamiseen.
Kirkkosalissa oli lapsille nurkkaus, jossa lapset saivat esimerkiksi piirtää messun aikana. Tämä lienee Munckin kuvaama ”lastentarha kirkon oikeassa etunurkassa”, jossa lapset Munckin mukaan ”saivat elämöidä mielin määrin koko toimituksen ajan”. Itse en havainnut ylilyöntejä lasten käytöksessä.
Lasten opastaminen hyvään käytökseen kirkossa on tärkeää. Ennen lapsia kuitenkin pidettiin pieninä aikuisina, joilta odotettiin aikuista käyttäytymistä. Nykyisin lapset saavat onneksi olla lapsia. Toivon, että 2010-luvulla ei luotaisi vanhanaikaisella käsityksellä paineita lapsiperheille. Lapsinurkkaus kirkkosalissa tukee lapsiperheitä. Jokainen aikuinen vastaa myös omalla käytöksellään siitä, että lapsi voi kokea itsensä tervetulleeksi kirkkoon.
Musiikissa käytettiin äänentoistoa ainoastaan kuoron ja solistien lauluihin, koska ne eivät olisi muuten kuuluneet soittimien läpi. Gospelbändistä tiedotettiin etukäteen messua koskevissa tiedotteissa. Hiljaisempaa musiikkia kaipaavan ei kannata hakeutua tällaiseen messuun. Valokuvaamisesta olin myös ilahtunut. Odotan kovasti seurakunnan kotisivuille tulevia valokuvia, joista saan toivottavasti muistoja tästä messusta.
Nina Nores-Syvänen
messussa laulanut kuorolainen
----------------------
Alkuperäinen mielipidekirjoitus:
Miten lasten pitäisi käyttäytyä kirkossa?
09.12.2013
Osallistuin adventtina 1.12. messuun Vuosaaressa. Kirkossa, joka jo sinällään on akustinen tila, on tarpeetonta käyttää äänenvahvistuslaitteita. Uusi Laulu -kuoron musiikki oli reipasta ja mukaansa tempaavaa, mutta vahvistinlaitteet saivat varsinkin orkesterin osuuden rämisemään liian kovaa.
Myös ehtoollisosa pilattiin tällä hermostuttavalla musiikilla, ja ehtoollinen oli jätettävä väliin! Minulle oli uutta, että kirkkosaliin oikealle etunurkkaan on perustettu lastentarha kirkonmenojen ajaksi. Lapset saivat elämöidä ja metelöidä koko jumalanpalveluksen toimituksen ajan mielin määrin! Eräs nainen näppäili myös valokuvia kirkon etuosassa sekä papistosta että lapsista. Tämä kaikki pilasi ainakin minun kirkonmenot täydellisesti ja sai monet muutkin pettymään.
Mielestäni on toivottavaa, että lapset osallistuvat kirkonmenoihin aikuisten seurassa ja ohjauksessa ja että lastentarhamainen meno kirkon etuosassa lopetettaisiin. Lapset istukoot kukin omien vanhempiensa vieressä. ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” on ihan hyvä lause Raamatusta, mutta eikös siellä myös neuvota kohtelemaan lähimmäistä niin kuin itseä?
Arja Munck
Jaa tämä artikkeli:
