Grafiikka Teemu Pokela / Kotimaa Oy
Lihavat vuodet ovat ohi
Espoon seurakuntayhtymän talous on tasapainossa. Edessä on kuitenkin entistä tarkempaa taloudenpitoa.
Espoon seurakuntayhtymä on yksi vahvimmista seurakuntatalouksista Suomessa. Yli 30 000 jäsenen seurakunnista se on ainoa, jonka talous on vahva kaikilla osa-alueilla. Näin kertoo kirkkohallituksen laatima vertailu.
Talousnäkymät ovat olleet hyvät, mutta Espoon seurakuntayhtymän talouspäällikkö Harri Hakulinen arvioi, että tilanne on kääntymässä huonompaan suuntaan.
Kirkollisverotuotto on kasvanut viime vuosina. Menot kuitenkin kasvavat kovempaa vauhtia kuin tulot.
Espoon seurakuntayhtymä valmistelee parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Yhtymän yhteinen kirkkoneuvosto kokoontuu seuraavan kerran 14. lokakuuta. Työn alla on budjettiesitys, jonka neuvosto vie kirkkovaltuutettujen arvioitavaksi joulukuussa. Valtuutetut päättävät, kuinka paljon ja mihin kohteisiin Espoon seurakunnissa käytetään rahaa vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.
Seurakuntayhtymän kokonaismenojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 47,5 miljoonaan euroon. Verotuotoksi arvioidaan hieman yli 49 miljoonaa euroa.
Lähivuosina laaja investointiohjelma nielee rahaa arviolta 40 miljoonaa euroa. Tapiolan ja Espoonlahden kirkoissa on edessä peruskorjaus. Suvelan kappeli on merkitty uudiskohteeksi, ja lisäksi krematorioon tehdään peruskorjaus. Edellä mainittujen lisäksi viisivuotissuunnitelmassa on myös muita merkittäviä kohteita.
Ellei Espoon seurakunnilla olisi säästöjä, investointeja jouduttaisiin tekemään lainarahalla. Espoossa on kuitenkin tehty tarkan euron politiikkaa.
”Seurakuntayhtymä on säästänyt hyvinä vuosina rahaa puskuriksi, jota nyt voidaan käyttää. Likvidiä sijoitusvarallisuutta on noin 45 miljoonaa euroa”, Harri Hakulinen sanoo.
Seurakuntayhtymän strategisiin linjauksiin on kirjattu, että seurakuntayhtymän talous on tasapainossa, investointeja ei rahoiteta lainalla ja kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla prosentin suuruisena. Espoon yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui viime viikolla ja päätti kirkollisveroäyrin suuruudesta. Sitä ei Espoossa koroteta.
Harri Hakulinen nimitettiin virkaansa vajaa kaksi vuotta sitten. Hän pitää Espoossa tehtyjä linjauksia viisaina.
”Täällä ei ole tehty ainuttakaan alijäämäistä tulosta. Talous on pidetty tasapainossa. Mutta kuten kuntapuolella, myös seurakuntatalouksissa ollaan samassa tilanteessa: vaikka kulutaso nousee, verotulojen kasvua ei ole odotettavissa. Näiden syiden takia vuotuiset käyttötalousmenot tulee pitää kurissa.”
Hakulinen katsoo, että tähtäin tulee pitää tärkeimmässä. Rahaa käytetään, jotta seurakunnat voivat hoitaa tehtävänsä.
”Luottamuselimet Espoossa päättävät, kuinka se tehdään ja millä painoarvolla mihinkin kohteeseen. On hyvä kuitenkin hahmottaa, että taloudellisesti ajat eivät ole paranemaan päin.”
Seurakuntien toimintamäärärahat ovat tänä vuonna noin 23,8 miljoonaa euroa. Espoon seurakuntayhtymässä oli viime vuonna yhteensä 613 työntekijä. Heistä 75 prosenttia oli seurakuntien palveluksessa. Kaksikymmentäviisi prosenttia henkilökunnasta työskenteli seurakuntayhtymän yhteisissä hallinnon ja talouden tehtävissä sekä tukipalveluissa.
Henkilöstömenojen osuus yhtymän taloudessa on noin 27,2 miljoonaa euroa. Lapsi- ja nuorisotyöntekijät ovat seurakuntien suurin ammattiryhmä.
Mistä sitten Espoon seurakuntien tulopuoli koostuu?
Kirkollisverojen osuus yltänee tänä vuonna noin 42 miljoonaan euroon. Kirkkoon kuuluvien osuus espoolaisista on pudonnut noin 14 prosenttiyksikköä 2000-luvulla. Espoon seurakuntien jäsenmäärä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan koko 2000-luvun alusta lähtien, sillä väestönkasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2001 seurakunnilla oli 172 800 jäsentä. Viime vuoden lopulla jäseniä oli 173 619.
Yhteisöverotuloja odotetaan kertyvän noin 7,3 miljoonaa euroa. Niiden osuus seurakuntien budjetissa on ollut viime vuosina 7–9 miljoonaa euroa talouden suhdanteiden mukaan.
Tuotto ei kuitenkaan jää yksin Espoon seurakuntien käyttöön. Espoon seurakuntayhtymä tilittää joka vuosi osan kirkollisverotuotosta kokonaiskirkon ja köyhien seurakuntien tarpeisiin. Summan arvioidaan olevan tänä vuonna noin 3,9 miljoonaa euroa.
”Kirkolla on lisäksi suuri eläkevastuu. Espoon osalta tämä tarkoittaa sitä, että maksamme joka vuosi eläkemaksuja noin 5–6 miljoonaa euroa”, Harri Hakulinen sanoo.
Espoolainen Heikki Sorvari tarkkailee kirkon talousnäkymiä kirkolliskokousedustajana ja sen talousvaliokunnan jäsenenä. Sorvari toimii myös Espoon luottamuselimissä. Hän on yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja.
Sorvari painottaa, että kokonaiskirkon ongelmat ovat suurempia kuin Espoon. Negatiivisen tuloksen tekee jo pitkälle yli puolet seurakunnista, viime vuonna 63 prosenttia.
”Työntekijöitä on liki 21 000 ja näkyvissä oleva lisääntyvä verotulojen lasku pakottaa miettimään, mikä on oleellista seurakuntien työssä ja miten se tehtäisiin vähemmällä väellä. Kirkon keskushallinnon olisi syytä näyttää tässä esimerkkiä.”
Jaa tämä artikkeli: