Liikuntaseurat ovat harvojen lasten etuoikeus

Tutkimuksen mukaan lasten liikuntaharrastukset ovat kallistuneet jopa kaksin- tai kolminkertaisiksi kymmenessä vuodessa. Kalleimpia ovat ratsastus, tanssi ja jääkiekko.

30.11.2015 08:21
Tarmo Ylhävuori

Onko liikuntaseuroista tullut harvojen etuoikeus?

”Onko nyt käynyt tai käymässä niin, että liikuntaseuroissa tapahtuvasta harrastustoiminnasta tulee vain harvojen etuoikeus?” kysyy urheilumarkkinoinnin yliopettaja Kari Puronaho Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessaan.

Puronahon haastatteli liikuntaseuroihin kuuluvien lasten vanhempia. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien keskimääräiset bruttotulot olivat yli 80 000 euroa vuodessa. Keskimäärin kuitenkin vain 36 % suomalaisista lapsiperheistä ansaitsee tämän verran vuodessa.

Harrastuksen keskimääräiset kustannukset vuodessa näyttävät edelleen olevan sitä suuremmat, mitä suuremmat ovat myös keskimääräiset vuositulot.”
– Kari Puronaho

Vuonna 2001 Puronahon tekemässä tutkimuksessa vain reilu kolmannes vastaajista hankki nykyrahassa yli 70 000 euroa vuodessa. ”Tämä kaikki viittaa vahvasti siihen, että huomattava osa lapsiperheistä on viime vuosien aikana tipahtanut organisoidun seuratoiminnan ulkopuolelle ”, kirjoittaa Puronaho.

Liikuntaharrastukset ovat noin kymmenessä vuodessa kallistuneet merkittävästi. Esimerkiksi kilpaurheilusta saa maksaa jopa kaksi tai kolmekin kertaa niin paljon kuin ennen.

Muutoksen taustalla on harjoituskertojen lisääntyminen. Esimerkiksi tanssin kilpaurheilijoilla on keskimäärin 80 harjoituskertaa enemmän vuodessa kuin kymmenen vuotta sitten.

Murroikäisten aikapula

Murrosiässä liikunta-aktiivisuus vähenee Suomessa rajummin kuin muissa länsimaissa. Puronaho uskoo, että tähän syynä on ainakin osittain liikunnan kallistuminen ja harrastuskertojen lisääntyminen.

Puronaho nimittää ilmiötä termillä throw-out. Liikuntaseurat keskittyvät pääasiassa vähintään 220 vuodessa tapahtuvaan kilpaurheiluun ja samalla ne heittävät suuret määrät lajista kiinnostuneita pois harrastuksesta.

Moni lopettaa lajin murrosiässä juuri ajanpuutteen vuoksi. Nuoret haluaisivat harrastaa lajia vain noin kaksi kertaa viikossa.

Puronahon kyselyyn vastasi yli 5 000 henkilöä, jotka edustivat 13 eri liikuntalajia. Nämä lajit vastaavat harrastajamääriltään yli 80 % lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista seuroissa.

Tukea lasten harrastuksiin

Tukikummit ja Pelastakaa lapset tarjoavat vähävaraisten ja syrjäytymisvaarassa olevien perheiden lapsille mahdollisuuden harrastaa. Molemmilta yhdistyksiltä voi hakea rahallista tukea esimerkiksi harrastusvälineiden hankintaan tai tunti- ja kausimaksuihin.

Tukikummien avustukset haetaan kirkon diakoniatyön kautta. Avustuksen saaminen ei edellytä kuitenkaan Suomen kansalaisuutta tai minkään uskontokunnan jäsenyyttä. Avustukset ovat kertaluonteisia ja suuruudeltaan 200–2 000 euroa.

Pelastakaa lapset -yhdistyksen tuki haetaan puolestaan ottamalla yhteyttä paikallisyhdistyksiin, jotka ovat mukana Eväitä Elämälle -ohjelmassa.

Lisätietoja Tukikummit-säätiöstä ja Pelastakaa lapset -yhdistyksestä.