Linnea Skog esittää isäänsä etsivää tyttöä ensimmäisessä leffaroolissaan
Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan nuori kehuttu näyttelijä kävi esittäytymässä Hollywoodissa asti.
Eipä olisi Linnea Skog uskonut, että hän matkustaa Los Angelesiin ensimmäisen elokuvaroolinsa siivittämänä. Mutta niin vain Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan nuori pääroolin esittäjä kävi lokakuussa esittäytymässä Hollywoodissa, sillä teos kisaa Golden Globe -ehdokkuudesta. Aiemmin syksyllä Skog osallistui leffan myötä Toronton elokuvafestivaaleille.
– Olihan se hassua kävellä siellä kuuluisien filmitähtien joukossa, 13-vuotias Skog tuumii.
Hän näyttelee Selma Vilhusen ohjaamassa ja Making Moviesin tuottamassa elokuvassa 12-vuotiasta Varpua, joka alkaa pohtia, missä hänen isänsä mahtaa olla. Varpun hieman holtitonta yksinhuoltajaäitiä näyttelee Paula Vesala, johon Skog ystävystyi kuvausten aikana.
– Olimme paljon Paulan kanssa yhdessä elokuvan tekovaiheessa, ja sen jälkeen olemme tavanneet sen markkinoinnin merkeissä. Kävin myös Paulan keikalla.
– Leffanteosta jäi minulle ihan positiivinen kuva. Vaikka elokuvaa kuvattiin tiiviiseen tahtiin, oli kiinnostavaa nähdä, mitä kaikkea siihen liittyy.
Suitsutusta roolityöstä
Koskettavassa tarinassa isän poissaoloa sureva Varpu saa tietää äidiltään, että isä asuu Oulussa, ja lähtee eräänä iltana äkkinäisestä päähänpistosta etsimään häntä sieltä. Kulkupelinä on tytön kaverin varastama auto. Varpu on jo aiemmin kokeillut ajamista toisella autolla tämän saman kaverin opastamana.
Autoa Linnea Skog ei aja elokuvassa oikeasti, mutta sen sijaan hän opetteli ratsastamaan, Varpu kun on hevostyttö.
– Pidän Varpua vahvana, rohkeana ja samalla hyvin herkkänä tyttönä. Aluksi oli vaikea eläytyä näyttelemään niin erilaista ihmistä kuin itse on. Ohjaajan ja vastanäyttelijöiden, Paula Vesalan sekä isää esittävän Lauri Maijalan, vinkkien avulla se kuitenkin alkoi sujua, Skog kertoo.
Skog on saanut ulkomaita myöten suitsutusta roolityöstään. Näytteleminen tuntuukin hänestä nyt vahvasti omalta jutulta. Aiemmin hän epäili olevansa siihen liian ujo, mutta elokuvakokemuksen myötä hän on oppinut ilmaisemaan rohkeammin itseään.
– On hauskaa esittää jotain muuta kuin itse on. Ja oli hienoa tehdä Varpun rooli, jossa oli sekä iloiset että synkät hetkensä.
Näyttelijäisä tukena
Miten ujoksi tunnustautuva tyttö päätyi elokuvan päärooliin? Linnea Skogin isä Frank Skog, joka työskentelee espoolaisessa Unga Teaternissa näyttelijänä ja ohjaajana, ehdotti tyttärelleen koekuvausta, kun Onneli ja Anneli -elokuvaan haettiin lapsinäyttelijöitä. Elokuvan roolittaja piti häntä muuten hyvänä, mutta hän oli liian vanha kyseisiin rooleihin. Sen jälkeen oli muitakin koekuvauksia, kunnes Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan kohdalla onnisti.
– Ennen tätä en ollut näytellyt kuin Roba-tv-sarjassa, jossa minulla oli pari repliikkiä, Linnea Skog toteaa.
Teatterin maailma on kuitenkin tullut tutuksi Skogille isän työn kautta. Hän on viettänyt paljon aikaa teatterilla ja haaveillut tekevänsä siellä joskus työtä, vaikka lipunmyyjänä.
– Isä on myös ollut sillä tavalla minulle esikuva, että hän todella rakastaa työtään. Samoin tekee vaarini, näyttelijä Aarre Karén.
– Sain isältä ja vaarilta tärkeää tukea Varpun roolia tehdessäni. Kun elokuvaa kuvattiin Helsingissä viime syksynä kuukauden ajan, asuin viikot mummin ja vaarin luona, ja vaari kyseli aina tunnelmia kuvauspäivän jälkeen, sanoo Porvoossa asuva Skog.
Jaa tämä artikkeli: