Luteita voidaan torjua myös kylmäkäsittelyllä. Pakastuskontissa tavarat altistetaan tuholaisille tappavan alhaiselle lämpötilalle. Kuvat: Daniel Tamas Mehes ja Audrius Brazdeikis.
Lohirannan riparilaisten tavarat vietiin luteiden takia pakastuskonttiin – ”Osalla meistä oli jo siinä vaiheessa sietoraja ylittynyt”
Lohirannan leirikeskuksessa luteiden vuoksi keskeytyneen rippileirin osallistujien tavarat vietiin Vantaalle erikoispakastukseen, jotta mahdolliset luteet eivät kulkeutuisi koteihin.
Lohirannan leirikeskuksessa rippileirin vastuuaikuisena toiminut Roihuvuoren seurakuntapastori Juha Takala kertoo, että luteisiin törmättiin heti ensimmäisenä iltana.
– Ensimmäiset ludehavainnot tehtiin jo maanantai-iltana nukkumaanmenon yhteydessä. Siinä kohtaa tiesin, että nyt kyseessä on asia, joka tulee värittämään meidän koko leiriämme.
Takalan mukaan eläviä luteita löytyi kahdesta leiriläisten huoneesta. Välittömästi näiden leiriläisten vaatteita saunotettiin useamman tunnin ajan luteiden tappamiseksi.
Päätös leirin siirtämisestä kaupunkiolosuhteisiin ei ollut Takalan mukaan helppo, mutta se oli lopulta ainoa oikea ratkaisu.
– Ihmisillä on erilaisia henkilökohtaisia sietorajoja tällaisille asioille, ja tiesin, että osalla meistä oli jo siinä vaiheessa sietoraja ylittynyt tai ylittymässä.
– Oli leirin kannalta paras ratkaisu lähteä kaupunkiin, koska uusien ludehavaintojen jälkeen meiltä olisivat loppuneet majoitustilat ja sängyt. Olisi tuntunut kurjalta laittaa leirioloissa väkeä nukkumaan sellaisiin sänkyihin, joissa tiedettiin olleen luteita.
Lohirannan leirikeskus suljettiin luteiden vuoksi loppukesäksi. Kuva: Helsingin seurakunnat
Kahden päivän pikapakastus
Vaikka luteille altistuneiden vaatteet oli ammattilaisten ohjeistuksen mukaan saunotettu, varmuuden ja mielenrauhan vuoksi Roihuvuoren seurakunta järjesti leiriläisille myös mahdollisuuden pakastaa vaatteet.
Uusien ludehavaintojen jälkeen ehdotus pakastuksesta tuli Juha Takalan mukaan yhden isosen huoltajalta.
– Hän oli löytänyt tämän palvelun netistä. Varasimme yritykseltä 12 kuution pakastuskontin, johon saimme mahtumaan kaikkien halukkaiden tavarat.
Takala kertoo, että yhteistyö huoltajien kanssa toimi hyvin ja että jokaisessa vaiheessa pyrittiin pitämään perheet ajantasalla.
– En ole kyllä millään leirillä ollut näin paljon kotiväen kanssa keskusteluyhteyksissä kuin tällä. Ryhmäviestit lauloivat, ja pyrimme informoimaan suurin piirtein jokaisen lisätiedon saadessamme välittömästi.
Pikapakastus kesti kaksi päivää, ja näinkin lyhyt aika riitti, sillä kontin lämpötila oli -25 astetta. Osa leiriläisistä oli ehtinyt omatoimisesti varata pakastuksen toisesta yrityksestä, joka oli aiemman ludehavainnon jälkimainingeissa huolehtinut Haagan seurakunnan rippileiriläisten tavaroista. Heidän vaatteensa olivat pakkasessa viikon.
Leiri saatiin lopulta kunnialla maaliin päiväleirinä Roihuvuoren seurakunnan tiloissa Laajarannassa. Takalan mukaan nuorilta kysyttäessä he sanoivat, että leirin hyvä henki oli säilynyt olosuhteiden vaihdoksesta huolimatta.
– Lopulta tärkeintä meille työporukkana oli se, että ollaan missä tahansa, järjestämme niin hyvän leirin kuin vain voimme. Olosuhteille emme voineet mitään, mutta leirin sisällölle voimme, ja sille, että teimme kaikkemme.
Kauhutarinoita, stressiä ja rahanmenoa
Leiriläisten tavarat vietiin pakastukseen Vantaalla lentokentän kupeessa sijaitsevaan Pakastuspalvelu Jäähyyn. Yrittäjä Jari Laaksonen kertoo, että pidemmän pakastuksen tarve on myytti.
– Yleisin väärinkäsitys on, että luteet vaativat viikon pakastuksen. Kysymys on myös siitä, kuinka kylmässä tavarat käsitellään. Olemme tehneet tätä työtä yli kymmenen vuotta ammatiksemme, ja tiedän, mistä puhun.
Laaksosen mukaan yksi ongelma on se, että ihmiset törmäävät verkossa monenlaisiin luteita koskeviin kauhutarinoihin, jolloin luotettavan tiedon erottaminen virheellisestä voi olla vaikeaa.
– Ihmiset usein ajattelevat tänne tavaroita tuodessaan, ettei päällysvaatteita tarvitsi laittaa pakastukseen, mutta se on väärä oletus. Luteita voi olla ihan missä vain. Eli käytännössä pitäisi aina pakastaa kaikki tavarat.
Mikäli luteita epäilee saaneensa esimerkiksi lomamatkalta, kannattaa Laaksosen mielestä matkatavarat käsitellä varmuuden vuoksi.
– Luteet voivat aiheuttaa järjetöntä stressiä ihmiselle ja ennen kaikkea rahanmenoa. Mikäli luteita pääsee kotioloihin, niiden torjunta maksaa yleensä 1000 eurosta ylöspäin.
Mitä tehdä, jos epäilee luteita?
Tarkista merkit. Luteista voivat kertoa pienet tummat läikät patjassa tai sängyn rakenteissa, elävät luteet tai puremajäljet iholla. Pelkät puremat eivät kuitenkaan riitä varmistamaan lutikkaongelmaa.
Tutki sänky huolellisesti. Käy läpi erityisesti patjan saumat, sängyn runko, sängynpääty sekä jalkalistojen ja huonekalujen raot.
Ilmoita heti. Jos asut kerros- tai rivitalossa, ota yhteyttä taloyhtiöön tai vuokranantajaan. Mitä aikaisemmin torjunta aloitetaan, sitä parempi.
Älä siirrä tavaroita huoneesta toiseen. Näin estät mahdollisten luteiden leviämisen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lohirannan leirikeskus suljetaan luteiden vuoksi loppukesäksi
AjankohtaistaLohirannan leirikeskus suljetaan loppukesäksi, kun käynnissä olevalla rippileirillä havaittiin luteita. Kaikki loppukesän leirit siirretään muihin leirikeskuksiin, ja kiinteistössä otetaan käyttöön aiempaa järeämmät torjuntamenetelmät.
