Vanha Itämeren kartta. Kuva: Thinkstock
Loki-verkkopalvelu tuo merikulttuurin kaikkien ulottuville
Annamari Arrakoski-Engardt halusi kehittää verkkopalvelusta hauskan ja helppokäyttöisen. Loki toimii myös eräänlaisena merimatkailun Facebookina.
Itämeren puolesta toimiva John Nurmisen Säätiö on aloittanut yhdessä Suomen merimuseoiden kanssa pilottihankkeena Loki-palvelun. Se tuo koko merikulttuurin ja -historian verkkoon maksutta kaikkien ulottuville.
Säätiön asiamiehen Annamari Arrakoski-Engardtin mukaan hanke sai alkunsa säätiön arvokkaista meriaiheisista kokoelmista, pohjoismaisista merikartoista, tietokirjoista, maalauksista ja esineistä, jotka haluttiin tuoda digitaalisesti suuren yleisön käyttöön. Valtiolla ja kunnilla taas oli jo olemassa suuri määrä merellistä kulttuuriperintöä digitaalisessa muodossa, mutta sitä on netistä vaikea löytää.
– Olemme pyrkineet saamaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi palvelevasta Lokista hauskan ja helppokäyttöisen. Se sisältää tietoa merenkulusta ja sen historiasta karttoineen. Sieltä voi katsoa, mitä merellisiä museoita, nähtävyyksiä ja retkikohteita eri paikoista löytyy. Lokista saa lähitulevaisuudessa tietoa myös satamista ja niiden palveluista, kuten ravintoloista, Arrakoski-Engardt selvittää.
– Samalla palvelu toimii eräänlaisena merimatkailun Facebookina. Ihmiset voivat osallistua lisäämällä sivuille omia merellisiä tarinoita, kuvia ja vinkkejä.
Annamari Arrakoski-Engardtin mukaan Loki-palvelu toimii myös eräänlaisena merimatkailun Facebookina. Kuva: Esko Jämsä
Merenkulun historiaa
Suomen merenkulun historiasta löytyy paljon kiinnostavaa tietoa. Suunnitteilla on, että Loki-palvelusta voi jatkossa lukea muun muassa viikinki- ja hansa-ajoista, niiden välissä 1000-luvun vaihteessa kehittyneestä saariston luostarielämästä sekä 1700- ja 1900-lukujen merisodista ja kaupankäynnistä.
– Hienoa kulttuuriperintöä edustavat vanhat majakat ja luotsiasemat. Suomenlahden pohjassa puolestaan lojuu yli 200 sodan- ja kaupankäyntiin liittyvää laivahylkyä. Nämä puulaivat ovat iso aarre. Uusimpiin hylkyihin kuuluu 1990-luvun lopussa löydetty Vrouw Maria, Annamari Arrakoski-Engardt kertoo.
Hän toteaa suomalaisten olleen aikojen alusta taitavia ja monikielisiä merenkulkijoita.
– Laivat kulkivat saariston ja rantojen suojissa, vaikka ne olivat karikkoisia eikä navigointitekniikka ollut vielä kummoista. Merenkulkijoiden täytyi siis luottaa taitoihinsa.
– Ei siis ole ihme, että Suomessa on nykypäivänä niin paljon veneilijöitä. Suomalaiset ja ruotsalaiset veneilevät Itämerellä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi puolalaiset ja saksalaiset, Arrakoski-Engardt vertaa.
Tässä on kyse myös isosta haasteesta, Itämeren pelastamisesta."
Veneilyä saaristossa
Annamari Arrakoski-Engardt oppi itse aikoinaan purjehtimaan isänsä opissa. Oman kokemuksensa kautta hän tietää, että veneessä pärjäävät aivan pienetkin lapset.
– Erityisesti Helsingin saaristo on mahtava, siellä on paljon koettavaa ja nähtävää. Kun taas lähtee Kotkan ja Loviisan suuntaan, huomaa laivaliikenteestä, miten vilkasta on Suomen nykyinen kauppamerenkulku.
Arrakoski-Engardt kokee meren rauhoittavana elementtinä. Ihminen on yhtä luonnon kanssa, kun on luovittava tuulessa ja suunnistettava merimerkkien mukaan.
– Se on kuin jonkinlaista meditointia. Toisaalta huonot säätilanteet tuovat esiin luonne-erot, koska ihmiset reagoivat niihin eri tavoin.
Arrakoski-Engardt on työskennellyt John Nurmisen Säätiön asiamiehenä kaksi ja puoli vuotta. Sitä ennen hän toimi Akateemisen kirjakaupan johtajana ja Tammen kustannusjohtajana.
– Minulle on tärkeää, että työssä oppii koko ajan uutta. Tässä on kyse myös isosta haasteesta, Itämeren pelastamisesta. Taustalla onkin vahva asiantuntijaorganisaatio.
Jaa tämä artikkeli: