Lukuisat harrastajateatterit kertovat suomalaisten ilmaisun tarpeesta
On uskomatonta, miten suuri on ilmaisun ja yhteisöllisyyden tarve tässä vaikenevien ihmisten maassa.
Teatteri Kultsan lavalla keski-ikäinen Marke heittelee legendaarisen Velipuolikuu-sketsisarjan repliikkejä. Nainen peittää rehvakkaaseen käytökseensä ahdistuksen, jota hänelle aiheuttavat lapsuuden kokemukset.
Kyseisen Veljeni puolikuuta -näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut pitkän linjan teatteriharrastaja Milja Vojinovic. Myös esityksen näyttelijät Markea esittävää Tanja Hautakangasta lukuun ottamatta ovat harrastajia.
Kultsan näyttelijät kuuluvat Suomen tuhansiin harrastajanäyttelijöihin. On uskomatonta, miten suuri on ilmaisun ja yhteisöllisyyden tarve tässä vaikenevien ihmisten maassa. Harrastajia on kaupan kassoista insinööreihin, ja osa heistä pystyy lähes ammattimaisiin roolisuorituksiin.
Teatteriharrastus vaatii sitoutumista, sillä rooli on opeteltava kunnolla ja harjoitukset ja esitykset vievät ison osan vapaa-ajasta. Näytelmällä saattaa olla 40–60 harjoituskertaa, ja esityskertojakin voi olla useita kymmeniä.
Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan Suomessa on peräti noin 600 harrastajateatteria, joista 14 toimii pääkaupunkiseudulla. Teattereista suuri osa tuottaa ohjelmistoa ympäri vuoden, ja monet niistä käyttävät ammattiohjaajia.
Tilastot kertovat, että harrastajateattereissa esitetään eniten kotimaisia näytelmiä. Suosituimpiin kuuluu Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen kirjoittama komedia Tankki täyteen. Viihde on tärkeässä roolissa, mutta nähdään harrastajanäyttämöillä myös vakavaa draamaa, kuten Teatteri Kultsan esimerkki osoittaa.
Harrastajateatterit rahoittavat toimintansa suureksi osaksi itse. Päällimmäisenä tulonlähteenä ovat pääsyliput. Tämä onnistuu, kun näyttelijät tekevät työtä palkatta, ja esityksen musiikki, puvustus, maskeeraus ja lavastus hoidetaan pääosin talkoovoimin.
Jaa tämä artikkeli: