Luo aikaa kestävä jouluhitti
Mahdotontako? Ainakaan joulusaunasta tai eläimistä ei juuri lauleta. Tässä muutaman joululaulun syntyhistoriaa.
Jouluyö, juhlayö
Urkuri Franz Gruber aisti hittipotentiaalin välittömästi. Pastori Joseph Mohrin hänelle esittämä runo Stille Nacht, heilige Nacht soi urkurin mielessä niin vahvana, että Gruber sävelsi sen vielä samana iltana. Runo oli syntynyt Mohrin omakohtaisesta kokemuksesta. Kesken joulusaarnan valmistelua hänet oli hälytetty miilunpolttajan majaan kastamaan lapsi. Jouluevankeliumin sanat tuntuivat heräävän tuolloin eloon.
Laulu sai ensi-iltansa Itävallan Oberndorfissa vuonna 1818 jouluyön messussa. Se valloitti kuulijat ja kiiri urkujenrakentaja Mauracherin korviin. Kappaleesta muotoutui Taivainen laulu, ja sitä ryhdyttiin esittämään laajalti Itävallassa. Tarina kehittyy eräänlaisen esi-Idols -taipaleen tapaiseksi: Keväällä Saksin kuningaskunnan ylikapellimestari Pohlenz järjesti Strasserin perheen kaunisäänisen neljän lapsen katraan esittämään laulun Leipzigissa pidetyssä konsertissa. Huisien suosionosoitusten saattelemana lapset esittivät kappaleen seuraavaksi kuninkaan linnassa.
Rauhaa, vain
rauhaa kellot ne soi
Puhelin soi suhteellisen myöhään illalla. Toisessa päässä on joululauluja tutkinut emeritusprofessori Reijo Pajamo, joka oli antanut haastattelun joululauluista aiemmin päivällä.
”Löysin joululaulun, jota voi sanoa espoolaistaustaiseksi”, mies kommentoi tyytyväisenä kysymykseen, joka oli jäänyt vastausta vaille.
Kappale löytyy myös Pajamon joululaulujen historiaan perehdyttävästä kirjasta. Sen on sanoittanut Une Haarnoja, joka oli kansakoulunopettaja Aune Perälän taiteilija-alias. Perälä muutti Espooseen vuonna 1946 ja jäi eläkkeelle Rastaalan koulusta vuonna 1970. Hän oli Raahen seminaarin kasvatteja.
Pajamo muistuttaa seminaarilehtorien ansioista joululauluperinteen kehitystyössä:
”Monia joululauluja syntyi koulun joulu-, eli kuusijuhlia varten kansakoulunopettajien toimesta.”
Opettaja Ahti Sonninen sävelsi tämän jouluhymnin vuonna 1952.
Sylvian joululaulu
Seuraava Espoo-linkki liittyy Sylvian joululauluun. Sen säveltäjä Karl Collan oli vuodesta 1866 Fredrik Paciuksen tyttären, laulaja Maria Collanin, kanssa naimisissa. Paciuksella oli 1840-luvulta lähtien Espoossa Bodom-järven lähellä kesähuvila. Kuka ties Karl Collan sävelsi laulun myös kesäisissä tunnelmissa. Ainakin professori Reijo Pajamon mukaan moni joululauluista on syntynyt suviaikaan.
Ja niin joulu joutui jo taas pohjolaan -nimellä myös tunnettu kappale on Sakari Topeliuksen käsialaa. Monille mieluisan siitä tekee melodia, jonka Collan loi. Sylvian joululaulu on syntyhistorialtaan monisyinen. Siinä lauletaan häkkilinnusta, joka on tulkittu muun muassa Venäjän ikeestä vapautumisen metaforaksi. Lisäksi kappaleen voi ajatella muistuttavan Collanista, joka menehtyi parhaassa luomisiässä, 43-vuotiaana, koleraan. Laulussa lienee myös vakiintunut käännöskukkanen. Kun nykyään laulamme ”pirtteihin pienoisihin”, hyräillään samassa kohdassa ruotsin kielellä pilteistä pienoisista.
Varpunen
jouluaamuna
Suomalaiset joululaulut eroavat teemoiltaan Keski- ja Etelä-Euroopan jouluvärssyistä: Meillä eläimet eivät lauluissa seikkaile, tosin porot ja talvilinnut kylläkin. Ranskalaisessa joulutunnarissa lapsi nukkuu härkien heinillä, kun taas yhdessä Huugo Jalkasen sävellyksistä armon viestiä kuljettaa valkokyyhky. Vinkki tuleville jouluhittien tekijöille: eläinten lisäksi jouluperinteistä vähälle huomiolle lauluissa on jäänyt saunominen.
Varpunen liihotti yhteen ehdottomista jouluklassikoista Topeliuksen kynästä. Kappaleen sanat kätkevät sisäänsä vahvaa tenhoa. Sanoiksi Varpunen jouluaamuna -kappaleeseen päätyi toinen Topeliuksen runoista, joissa Topelius käsittelee omien lastensa menetystä. Linnut olivat Topeliuksen runoissa yleisiä. Ne olivat toiveiden lähettiläitä.
Varpunen jouluaamuna saavutti suosiota vasta vuosikymmeniä runon luomisesta, kun Otto Kotilainen sävelsi sen arviolta vuoden 1910 tienoilla.
Enkeli taivaan
Espoon kaupunginmuseon museo-opas Nina Talvela kirjoittaa blogissaan saksan- ja latinankielisistä jouluvirsistä, jotka juontavat juurensa usein keskiajan lauluperinteestä.
Samoista juurista voi sanoa myös Enkeli taivaan -klassikon versoneen. Virallinen jouluvirsi (Vom Himmel hoch alkuperäiskieliseltä nimeltään) on luterilaisen kirkon perustajan Martin Lutherin hengentuote. Luther kirjoitti laulun perheensä joulunviettoa varten vuonna 1534. Virsi edustaa vanhimpia jouluvirsiä, jotka ovat edelleen joulukirkon suosikkikappaleita.
Vanhojen jouluvirsien katsotaan edustavan toista joululaulujemme historiallista haaraa. Toinen vanhoista linjoista pohjautuu keskiaikaisille Piae Cantiones -lauluille. Ne ovat saaneet nimensä keskiajalla ilmestyneestä laulukokoelmasta. Teoksen nimi on suomennettuna ”Vanhojen piispojen hurskaita kirkko- ja koululauluja”.
Sydämeeni
joulun teen
Turhaan ei puhuta perinteisistä joululauluista. Jotta joululaulusta voidaan puhua kestosuosikkina, sen tulee kestää aikaa vuosikymmenistä toiseen. Tämä haastaa tämän päivän musiikkinikkarit. Suomalaisen iskelmän tekijöistä muun muassa Vexi Salmi ja Kassu Halonen ovat tässä onnistuneet. He tekivät yhdessä kappaleen Sydämeeni joulun teen, jonka Vesa-Matti Loiri levytti vuonna 1988. Laulua on myös kritisoitu. Arvostelijoiden mukaan kappale on vääräoppinen.
Laulu on kuitenkin noussut kansan suosioon. Vuonna 2005 Sydämeeni joulun teen sai neljänneksen Ilta-Sanomien lukijoiden äänistä Rakkaimmat joululaulut -kyselyssä. Menestystä perustellaan muun muassa sillä, että kappale vetoaa sekä nuoriin että vanhoihin kuulijoihin.
Maija Saari
Lähteet: Reijo Pajamon Joululaulujen kertomaa -kirja, Nörttitytöt-blogin kirjoitus: Joulukalenteriluukku 7: Joululaulujen historiaa ja Wikipedia.
Katso missä joulua veisataan: http://www.kauneimmatjoululaulut.fi/kj_fi/sivut/taalla_lauletaan
Jaa tämä artikkeli: