Luomiskertomus on myös Aadamin ja Eevan kasvukertomus – ihmiset ovat hakeneet siitä selitystä elämän vastoinkäymisille
Raamatun alkukertomukset kuvaavat ihmisen tunteita ja kokemuksia maailmasta. Kertomusten voima perustuu siihen, että kaikkea ei selitetä auki, sanoo Vanhaa testamenttia suomentanut Hanna Vanonen.
Raamatunluku-urakkaa miettiville annetaan usein neuvo, ettei Raamattua kannata lukea järjestyksessä alusta loppuun. Mutta ehkä kuitenkin kannattaisi aloittaa alusta. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa eli Genesiksessä on monia kertomuksia, jotka ovat tuttuja jo lastenraamatuista ja joita on versioitu esimerkiksi kirjallisuudessa ja kuvataiteessa.
Nyt ne on myös käännetty elävälle nykykielelle, jota ymmärtääkseen ei tarvitse hallita uskonnollista sanastoa tai menneen maailman tapoja ja tavaroita.
– Alkukertomukset ovat helposti lähestyttäviä, ja niissä on paljon tunnistettavaa ja sellaista, johon kuka tahansa voi tarttua, sanoo eksegetiikan asiantuntija, teologian tohtori Hanna Vanonen Suomen Pipliaseurasta. Hän on tehnyt Ensimmäisen Mooseksen kirjan pohjakäännöksen yhdessä kieliasiantuntija Tuomas Juntusen kanssa. Heidän lisäkseen käännöstyössä on ollut mukana suuri joukko muita asiantuntijoita.
Vanonen lisää, että Vanhan testamentin kertomusten maailmaan on helpompi lähteä, jos muistaa, että niiden maailmankuva ei ole sama kuin nykyisin, eivätkä ne kilpaile tieteellisen maailmanselityksen kanssa. Esimerkiksi luomiskertomuksia lukevan kannattaa unohtaa 1800-luvulla alkanut vääntö, jota kreationismin kannattajat ovat käyneet evoluutioteoriaa vastaan.
Ei luomista myöskään voi käyttää aseena seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä koskevassa keskustelussa. Vanonen huomauttaa, että avioliitosta ei luomisen yhteydessä puhuta mitään. Eikä kukaan tunnu olettavan, että luomiskertomusten kuvaus eläinkunnasta olisi jotenkin normatiivinen tai aukoton – miksi ihmiskuvakaan olisi?
Jos alkukertomuksia luetaan kirjaimellisesti, Vanosen mukaan jää huomaamatta, että luonnontieteellisten tai historiallisten faktojen sijasta ne kuvaavat ihmisen tunteita ja sitä, miten hän maailman kokee.
– Alkukertomuksista avautuu mahdollisuuksia monenlaisiin tulkintoihin. Niiden voima perustuu siihen, että kaikkea ei selitetä auki.
Hanna Vanosen mielestä Raamattua voi lähestyä ennakkoluulottomasti ja niin kuin mitä tahansa kirjallisuutta.
Ihmisen ja Jumalan suhde meni rikki
Ei ole mikään salaisuus, että se, mistä puhutaan luomiskertomuksena, on itse asiassa kaksi erillistä kertomusta. Ensimmäisessä luomiskertomuksessa näkökulma on kosminen. Jumala luo tyhjästä koko maailmankaikkeuden: taivaan ja maan, meret, auringon, kuun ja tähdet, kasvit ja eläimet. Lopuksi hän luo ihmisen – miehen ja naisen – omaksi kuvakseen.
– Ensimmäinen luomiskertomus korostaa Jumalan majesteettisuutta ja maailmanhallintaa. Siinä Jumala tekee kaaoksesta hallitun kokonaisuuden. Samalla se kertoo myös syntyaikansa maailmankuvasta: taivas on kupu, joka kaartuu litteän maan ylle, Hanna Vanonen kertoo.
Jälkimmäinen luomiskertomus puolestaan keskittyy ihmiseen, jonka Jumala luo maan tomusta ja asettaa Eedenin puutarhaan. Sen jälkeen hän luo ihmisen seuraksi eläimet. Kun niistä ei löydy ihmiselle sopivaa kumppania, Jumala rakentaa tämän kylkiluusta naisen.
– Molempien luomiskertomusten keskeinen ajatus on se, että ihmisen ei ole hyvä olla yksinään. Ja molemmissa ihmisen ja Jumalan suhde on alusta lähtien tärkeä.
Toisessa luomiskertomuksessa tuo suhde tosin menee säröille heti alkuunsa. Tapahtumien kulku on kaikille tuttu: käärmeen houkuttelemina ihmiset rikkovat Jumalan kieltoa ja syövät hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä. Tästä on totuttu puhumaan syntiinlankeemuksena, mutta sitä sanaa ei itse tekstissä käytetä.
Perinteisen kristillisen tulkinnan mukaan Jeesus tulee korjaamaan sen, minkä ensimmäiset ihmiset tottelemattomuudellaan rikkoivat. Vanosen mielestä samaa kertomusta voisi lukea myös kasvukertomuksena aikuistumisesta ja itsenäistymisestä. Siinä ihminen tekee valintoja ja oppii myös ottamaan vastuuta tekemisistään. Voi kysyä, oliko ihmisen rikkomus alun perinkin osa luomista. Pitikö niin tapahtua, jotta ihmisestä tulisi ihminen?
Miksi asiat, jotka ovat välttämättömiä, ovat usein myös hankalia?
Aadamin ja Eevan tottelemattomuuden jälkeen Jumala kiroaa niin heidät kuin käärmeenkin. Naisen raskaudet tulevat olemaan vaivalloisia ja synnytykset kivuliaita. Miehen osana on raskas raadanta elantonsa eteen. Ja lopulta kaiken tuskan ja vaivannäön jälkeen ihmiset palaavat sinne, mistä ovat tulleetkin: maahan.
Vanonen arvelee, että tämä kertomus on antanut ihmisille tilaa kysellä, miksi asiat ovat niin kuin ovat – ja miksi ne niin usein tuntuvat menevän pieleen. Aadamista ja Eevasta alkaen katastrofit ja koettelemukset tuntuvat seuraavan toistaan niin Vanhan testamentin myyteissä kuin todellisten ihmisten ja kansojen kohtaloissa.
– Varmaan ihmiset ovat aina miettineet, mikä on heidän paikkansa maailmassa ja miksi asiat, jotka ovat välttämättömiä, ovat usein myös hankalia. Miksi työ on raskasta tai synnyttäminen tuskallista?
Yhtä oikeaa tulkintaa ei ole
Vanhan testamentin vanhinta ainesta ovat kertomukset, joissa Jumala vaikuttaa inhimilliseltä olennolta tunteineen ja touhuineen. Toinen luomiskertomus on juuri sellainen. Jumala käyskentelee puutarhassa, puhuttelee ihmisiä, suuttuu heille ja jopa tekee heille vaatteet ja pukee heidät.
– Uudempiin teksteihin tultaessa Jumalan ja ihmisen välinen ero kasvaa. Välillä myös vanhempia tekstejä on muokattu niin, että Jumalan antropomorfisia piirteitä on pyritty hillitsemään. Jos aiemmin on sanottu, että ihmiset näkevät Jumalan kasvot, myöhempi versio on, että he näyttäytyvät Jumalan edessä, Hanna Vanonen kertoo.
Jumala ei Vanhassa testamentissa aina vaikuta kovin rakastavalta ja armahtavalta. Ensin hän häätää tottelemattomat ihmiset pois paratiisista ja kiroaa nämä. Jonkin aikaa ihmiskunnan toilailuja seurattuaan hän alkaa katua, että tuli edes luoneeksi mokomia, ja päättää hukuttaa kaikki Nooaa ja tämän perhettä lukuun ottamatta.
Kun kyseessä on Raamattu, monet ovat aika arkoja tekemään omia havaintoja ja löytöjä.
Tuntuu, että ensimmäisten ihmisten rikkomuksen takia Jumalan ja ihmisten välillä on jonkinlainen luottamuspula, ja Jumala joutuu vähän väliä pitämään kuria. Hän myös esimerkiksi testaa Abrahamin uskollisuutta käskemällä tämän uhrata kauan kaivatun poikansa Iisakin.
– Silti en lähtisi yleistämään niin, että Vanhan testamentin Jumala on hankala ja Uuden testamentin armollinen ja kiva. Jos Raamattua lukee tarkasti, huomaa, että Vanhassa testamentissa on monenlaisia jumalakuvia eikä Uuden testamentinkaan Jumala aina sovi meidän pirtaamme, Vanonen sanoo.
Hän huomauttaa, että kertomuksia kannattaa lähestyä avoimin mielin. Ei tarvitse ajatella, että olisi jokin tietty oikea vastaus tai tulkinta, joka pitäisi löytää.
– Kun kyseessä on Raamattu, monet ovat aika arkoja tekemään omia havaintoja ja löytöjä. Jos haluaa syvemmän lukukokemuksen, monenlaista lukemiseen liittyvää taustalastia kannattaisi heittää pois.
Jouluaattona 24.12. vietetään Aatamin ja Eevan nimipäivää.
Raamattua suomennetaan uudelleen
Ensimmäisen Mooseksen kirjan uusi suomennos on osa Suomen Pipliaseuran hanketta, jossa käännetään koko Vanha testamentti nykykielelle. Samaan aikaan julkaistiin uusi suomennos myös Jobin kirjasta.
Aiemmin, vuonna 2024, on julkaistu Psalmien kirjan suomennos. Käännös kokonaisuudessaan valmistuu vuonna 2028. Myös Uusi testamentti on käännetty nykykielelle.
Uudet suomennokset löytyvät osoitteesta raamattu.fi, ja ne voi myös kuunnella näyttelijä Krista Kososen lukemana äänikirjana.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vanhan testamentin psalmit käännettiin nykykielelle – ”herroittelu” väheni ja Jahvesta tuli Jumala
Hengellisyys AjankohtaistaUutta psalmisuomennosta tehtäessä on ajateltu nuorta lukijaa. Tekstin on toimittava mobiililaitteessa ja äänikirjana.
.jpg)