Kiinalainen Song Xiao Ling aloitti tässä kuussa Oulunkylän kirkossa runsaan vuoden kestävän työrupeaman. Kuva: Sirpa Päivinen
Maahanmuuttajien työpanos kiinnostaa seurakuntia
Tosielämässä vain joka kymmenes kirkon työyhteisö otti vuoden aikana ulkomaalaistaustaisen töihin.
Seurakunnat ja kirkolliset järjestöt sanovat olevansa halukkaita tarjoamaan töitä maahanmuuttajille. Kuitenkin vain joka kymmenes kyselytutkimukseen osallistuneista kirkon työnantajista oli työllistänyt maahanmuuttajan edellisen vuoden aikana.
Valtaosa vastaajista ei ollut palkannut ulkomaalaistaustaisia koskaan.
– Kirkon työnantajat ilmoittavat haluavansa työllistää maahanmuuttajia, mutta käytännössä ei ole tehty kauheasti. Esimerkiksi yksityisellä palvelusektorilla työnantajien työllistämispuheet ovat realistisempia, sanoo projektipäällikkö Liisa Björklund Kirkkopalvelujen Työ ja osallisuus -hankkeesta.
Maahanmuuttajien työllistämisestä kysyttiin yli 600 kirkon työnantajalta, joista 45 prosenttia vastasi. Kysely lähetettiin seurakunnille, seurakuntayhtymille, kirkon keskushallinnon yksiköille ja kirkollisille järjestöille.
Kysely oli osa kirkon ja työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusta, joka selvittää kirkon mahdollisuuksia työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Keväällä kokonaisuudessaan julkaistavaa tutkimusta on rahoittanut muun muassa kirkon Yhteisvastuukeräys, joka tukee tänä vuonna maahanmuuttajien työllistymistä.
Maahanmuuttajan uskotaan kiillottavan julkikuvaa
Kirkkoon työllistynyt maahanmuuttaja oli useimmin saanut työtä suuresta organisaatiosta. Tulosta selittää se, että suuret seurakuntayhtymät sijaitsevat kaupungeissa, joissa asuu myös valtaosa ulkomaalaisista.
Tavallisimmin maahanmuuttajat olivat toimineet käytännöllisissä tehtävissä kuten keittiö- ja siivoustöissä. Muutamissa työyhteisöissä maahanmuuttajia oli työskennellyt myös esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyössä.
Maahanmuuttajan palkanneet kirkon työyhteisöt pitivät kokemusta pääsääntöisesti myönteisenä. Vastaajista 68 prosenttia uskoi, että ulkomaalaistaustainen työntekijä vaikuttaisi myönteisesti myös työpaikan julkikuvaan.
Maahanmuuttajien työllistämisen suurimpina esteinä pidettiin kieli- ja sopeutumisongelmia. Toisaalta viime vuonna julkaistu Kuntoutussäätiön tutkimus osoittaa, että suomalaiset työnantajat käyttävät suomen kielen taidon vaatimista myös tekosyynä ennakkoluuloille.
Kirkon palveluksessa on yli 21 000 työntekijää. Ainakin vielä viime keväänä toteutetussa kyselyssä 75 prosenttia vastaajista uskoi, että oma organisaatio rekrytoi lähitulevaisuudessa uusia työntekijöitä.
Opettaja, siivooja, avustaja – ja nyt suntio
Oulunkylän kirkon suntiolla Song Xiao Lingillä on takanaan kymmenen vuoden pätkätyöputki.
Kiinalainen Song Xiao Ling, 44, on koulutukseltaan ja ammattitaidoltaan kiinan kielen opettaja. Nyt hänellä on kolme viikkoa vanha työpaikka – Oulunkylän seurakunnan vahtimestarina.Oulunkylä on ollut Songin koti jo kymmenen vuoden ajan. Nainen muutti alueelle tutustuttuaan ja rakastuttuaan suomalaiseen mieheen, jonka tulkkina hän työskenteli Kiinassa.
Suomessa Songin työhistoria on koostunut sarjasta pätkätöitä niin kieltenopettajana, siivoojana kuin koulunkäyntiavustajanakin.
Lähes kaikille Helsingin kiinalaisille, jotka Song tuntee, on käynyt työmarkkinoilla hyvin. Jotkut ystävistä työskentelevät Nokian leivissä, osalla on oma ravintola, toiset taas tekevät töitä päiväkotiapulaisina.
Songin mielestä Suomeen sopeutumisessa on kuitenkin ollut vaikeinta juuri työpaikan etsiminen.
Ennalta tuttu seurakuntalainen
Helsingin seurakunnissa työskentelee kaikkiaan arviolta kymmenkunta maahanmuuttajaa. Osan työllistyminen tyssää siihen, että kirkon virkasuhde edellyttää kirkon jäsenyyttä.
Vahtimestarin viransijaiseksi palkatun Songin kohdalla tätä ongelmaa ei ollut. Songista tuli kristitty jo viitisentoista vuotta sitten, kun amerikkalainen luterilainen pappi kastoi hänet Kiinassa.
Oulunkylän seurakunnan jäsen on ollut kotikirkossaan vakituinen jumalanpalvelusvieras, joka puhuu hyvää suomea ja on tullut vuosien varrella tutuksi myös henkilökunnalle.
– Siksi hänet oli helppo palkata, sanoo Oulunkylän kirkkoherra Heikki K. Järvinen.
Aktiivisena seurakuntalaisena Song myös tietää, että vahtimestarin täytyy ymmärtää, mitä kirkossa tapahtuu. Työsuhde on vasta aluillaan, mutta Song aavistaa jo, mistä tulee hänen mieluisin työtehtävänsä.
– Kirkon valmistelemisesta messua varten, hän vastaa empimättä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin väestönkasvusta kolme neljäsosaa tulee ulkomaalaistaustaisista
AjankohtaistaEnin osa ulkomaalaistaustaisista tulee entisestä Neuvostoliitosta. Heitä on Helsingissä yli 17 000.