null Maailman hevitutkijat kokoontuvat Helsinkiin - oliko Väinämöinen hevari?

Maailman hevitutkijat kokoontuvat Helsinkiin - oliko Väinämöinen hevari?

Moni hevimuusikko ammentaa Väinämöisen perinnöstä.

Suomalaisten hevibändien sanoitukset lainaavat usein suoraan ja epäsuorasti Kalevalaa, ja kalevalainen kuvasto ja tarinat näkyvät yhtyeiden estetiikassa, kuten levynkansissa.

Kesäkuussa kalevalaisen kansan perilliset saavat vieraikseen maailman hevitutkijoiden kerman. Helsingissä kokoontuu 8.–12.6. maailman kaikkien aikojen suurin metallimusiikin tutkimukseen keskittyvä akateeminen konferenssi.

Modern Heavy Metal: Markets, Practices and Cultures -konferenssi rakentuu yli 50 hevimetallia ja raskasta rokkia ruotivan tutkimusesityksen ympärille. Esiintyjät edustavat useita tieteenaloja ja tulevat lähes kolmestakymmenestä maasta.

– On aivan mahtavaa, että Suomi pääsee esille kansainvälisesti nousevan tutkimusalan pioneerimaana, sanoo populaarikulttuurin tutkija ja muusikko Kimi Kärki.

Kärki luotsaa Turun yliopiston International Institute for Popular Culture -tutkimuskeskusta. Hänet tunnetaan myös kulttibändiksi nousseen Reverend Bizarren ja nykyisin muun muassa Lord Vicar -yhtyeen kitaristina.
 

Teksteissä ja estetiikassa tuodaan esille suomalaisten soturimenneisyyttä ja sitä ajatusta, että olemme olleet laulun ja taian kansa esikristillisenä aikana.
 

Kimi Kärki käsittelee esitelmässään Kalevalaa suomalaisessa metallimusiikissa. Suomalaiset hevibändit ovat ottaneet elementtejä Kalevalasta 1990-luvulta lähtien. Kärki yhdistää ilmiön siihen, että EU:hun liittymisen myötä kansallinen traditio alkoi kiinnostaa myös nuoria.

– Teksteissä ja estetiikassa tuodaan esille suomalaisten soturimenneisyyttä ja sitä ajatusta, että olemme olleet laulun ja taian kansa esikristillisenä aikana. Sieltä nousevat myös bändien partasuu-urhot, Kärki sanoo.

Kärjen mukaan suomalaiset ovat luoneet itselleen mytologian, joka toisintaa itseään. Hevimusiikissa kertautuvat mollit ja synkkyys. Yöttömien öiden ja talven pimeyden yhdistelmästä kumpuaa ahdistusta ja angstia.

Suomalaiset ovat hevikansaa paitsi mielikuvissa, myös tilastojen valossa. Hevi on myynyt täällä hyvin jo ennen suomalaisten hevibändien kansainvälistä menestystä. Ehkä hieman yllättäen kansainvälistä kiinnostusta on lisännyt myös J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogia.

– Kalevala ja suomalaisuus inspiroivat Tolkienia. Sitä kautta ulkomaalaiset hevifanit ja jopa jotkut vaihto-opiskelijat ovat löytänet suomalaisen kulttuurin, Kärki kertoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun isännöimä konferenssi tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen alan tutkimukseen. Paikalla ovat myös Anthrax-yhtyeen perustajajäsen ja moninkertainen Grammy-ehdokas Scott Ian sekä Testament-yhtyeen kitaristi Alex Skolnick Yhdysvalloista.
 

Hevi saa ympäri maailmaa hyvin erilaisia muotoja ja merkityksiä. Esimerkiksi Botswanaa ei heti yhdistäisi metallimusiikkiin.
 

Esityksissä käsitellään muun muassa faniyhteisöjä, visuaalista kulttuuria, lyyrikoita, metallimusiikin historiaa, metallimusiikkiteollisuutta, poliittisia ja sosiaalisia näkökulmia, kansallisia ja kulttuurisia piirteitä sekä sukupuoleen, etnisyyteen ja uskontoon liittyviä kysymyksiä.

– Hevi saa ympäri maailmaa hyvin erilaisia muotoja ja merkityksiä. Esimerkiksi Botswanaa ei heti yhdistäisi metallimusiikkiin, Kimi Kärki sanoo.

Populaarikulttuuria on tutkittu 1960-luvulta lähtien, mutta hevitutkimus alkaa järjestäytyä kansainvälisesti vasta nyt. Toissavuonna perustettiin ISMMS-kattojärjestö (International Society for Metal Music Studies).

– Populaarikulttuuri jäsentää ihmisten ajankäyttöä voimakkaasti. Esimerkiksi hevifaneille musiikki on iso osa identiteettiä. Tutkimuksen avulla voidaan peilata monia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia prosesseja sekä kunkin ajan ajattelumaailmaa, Kärki toteaa.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: