Maailman pahuuden keskellä on toivoa
Sanoja epäuskosta ja kuolemasta. Sanoja uskosta ja epäuskosta. Sanoja Jeesuksesta. Kuolemassa pelottaa sen lopullisuus. Ajatus kuolevaisuudesta on toisinaan ahdistava. Ihminen kaipaa lämpöä ja rakkautta, ihminen kaipaa Jumalaa.
Joulu on tulossa ja ihmisiä tapetaan. Joulun tarina on kaunis kertomus. Toiset juhlivat, toiset kärsivät. Näinä aikoina uskoa koetellaan: nämä ovat kovia aikoja, sota jättää jäljet.
Maailmassa on paljon pahuutta. Maailmassa on tuskaa. Mitä voin tehdä? Kuinka säilytän uskoni? Miksi Jeesus ei ilmesty maan päälle ja auta ihmiskuntaa? Kuuleeko Jumala rukoukseni? Onko kristinusko pelkkä pelkureitten uskonto?
Ja silti, kaiken epäuskon keskellä, on toivo. Toivo paremmasta huomisesta, toivo rauhasta. Usko, toivo ja rakkaus... Näillä mennään.
Janne-Petteri Kupsanen
Hakunila
Jaa tämä artikkeli: