Maallikoiden nouseminen johtoasemiin on herättynyt kiihkeää keskustelua
Puheenjohtajana maallikko. Marja Vuorela johtaa Espoonlahden seurakuntaneuvoston kokouksia kirkkoherra Jouni Turtiaisen aloitteesta. Muissa Espoon seurakunnissa puhetta johtaa kirkkoherra. Kuva: Jukka Granström

Puheenjohtajana maallikko. Marja Vuorela johtaa Espoonlahden seurakuntaneuvoston kokouksia kirkkoherra Jouni Turtiaisen aloitteesta. Muissa Espoon seurakunnissa puhetta johtaa kirkkoherra. Kuva: Jukka Granström

Maallikoiden nouseminen johtoasemiin on herättynyt kiihkeää keskustelua

Seurakuntaneuvostojen johdossa nähdään muitakin kuin kirkkoherroja. Espoossa vain yhden seurakuntaneuvoston puheenjohtajana on luottamushenkilö.

Viime syksyn seurakuntavaaleissa valitut seurakuntaneuvostot ovat aloittaneet työnsä vuoden alussa. Seurakuntaneuvostojen johtaminen on herättänyt ajoittain kiihkeääkin keskustelua.

Perinteisesti neuvostoja johtaa kirkkoherra, mutta Espoon ja Kauniaisten kuudesta suomenkielisestä seurakunnasta yhdessä eli Espoonlahdessa puheenjohtajana toimii luottamushenkilö.

Helsingin 18 seurakunnasta tähän ratkaisuun päädyttiin neljässä eli Malmilla, Oulunkylässä, Herttoniemessä ja Pakilassa.

Kirkkolaki kohtaa kirkkojärjestyksen

Kirkkolain mukaan seurakunnan toimintaa, taloutta ja hallintoa yleisesti johtavan ja sitä edustavan seurakuntaneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra.

Kirkkojärjestys mahdollistaa, että puheenjohtajaksi voidaan valita myös varapuheenjohtajana oleva maallikko, jos kirkkoherra hyväksyy ratkaisun, neuvoston enemmistö niin päättää ja varapuheenjohtaja itse suostuu tehtävään.

Kirkkoherran eli palkatun virkamiehen ja kokousten esittelijän toimiminen seurakuntaneuvoston puheenjohtajana on esimerkiksi yhdistysten ja osakeyhtiöiden hallituksiin verrattuna erikoista.

Piispainkokous suosii kirkkoherroja

Hallintorakenteella on historialliset juuret, ja sitä on myös perusteltu hengellisellä johtajuudella. Piispainkokous pitää parhaana, että neuvostoja johtavat jatkossakin ensisijaisesti kirkkoherrat.

Kirkkolain mukaan puheenjohtajan toimivaltaan kuuluu käytännössä vain kokousten johtaminen, mutta ei nimenkirjoitusoikeutta eikä vastaavia valtaoikeuksia.

Monissa seurakunnissa kirkkoherra-puheenjohtajan valmistelutyötä tukee luottamusmiehistä koostuva työvaliokunta.

Yhteiskunnalliseen vallan ja vastuun jakoon

Kirkon uudistumista ja maallikoiden roolin kasvattamista ajavat aktiivit katsovat, että kirkossakin olisi aika siirtyä yhteiskunnassa yleisesti toteutettavaan vallan ja vastuun jakoon, ja että pappien valtaa on syytä karsia.

 

Kun kirkolliskokous on päässyt näin pitkälle, tilaisuutta pitäisi käyttää."

Minna Koutaniemi
 

"Tästä pitäisi uskaltaa keskustella avoimesti sekä seurakunnissa että kirkkoherrojen kesken. Tietääkseni keskustelua on käyty Espoossa ainakin Tulkaa kaikki -ryhmän sisällä", toteaa Minna Koutaniemi, joka edustaa liikettä Tapiolan seurakuntaneuvostossa ja Espoon yhteisessä kirkkovaltuustossa.

Minna Koutaniemi pitää kirkkoherran puheenjohtajuutta ongelmallisena esimerkiksi äänestystilanteissa, joissa puheenjohtajan ääni ratkaisee.

"Kun kirkolliskokous on päässyt niin pitkälle, että se mahdollistaa maallikkopuheenjohtajuuden, tilaisuutta pitäisi käyttää hyväksi", hän sanoo.

Helsinkiläisessä Kallion seurakunnassa Tulkaa kaikki -ryhmällä on enemmistö. Kirkkoherra Teemu Laajasalo olisi ollut valmis keskustelemaan puheenjohtajuuden siirrosta maallikolle, jos neuvosto olisi ollut yksimielisesti sen kannalla.

Kallion seurakuntaneuvostossa vähemmistönä oleva Sanasta elämään -ryhmä kannatti kuitenkin kirkkoherran puheenjohtajuutta.

Kirkkoherra ehdotti maallikkoa

Oulunkylässä tilanne ratkaistiin toisin ja puheenjohtajaksi valittiin neuvoston pitkäaikainen, kokenut jäsen Anne Lindell.

Espoonlahdessa seurakuntaneuvostoa johtaa Marja Vuorela, joka johti sitä jo edellisen kauden jälkimmäisellä puoliskolla vuosina 2013–2014.

"Kirkkoherra Jouni Turtiainen toi tämän mahdollisuuden esiin jo viime kauden alkajaisiksi. Hänellä oli tästä käytännöstä hyviä kokemuksia aikaisemmasta seurakunnastaan. Aluksi vierastin ajatusta, mutta suostuin kauden jälkimmäiselle puoliskolle puheenjohtajaksi sillä ehdolla, että neuvosto oli asiasta yksimielinen", Vuorela kertoo.

Marja Vuorelan mielestä työ on sujunut hyvin. Kokemuksen myötä hänen omat puheenjohtajuustaitonsa ovat kehittyneet.

"Meillä on hyvä keskinäisen kunnioituksen henki. Meillähän on yhteinen tavoite, työskentelemme yhteisen seurakuntamme parhaaksi", Vuorela muistuttaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: