Suojelusenkelikuva eri versioineen on monelle suomalaiselle tuttu. Se on osa Saksassa 1800-luvulla syntynyttä enkelikuvaperinnettä.

Maan korvessa kulkevi

• 18.03.2014 20:52
• Hanna Antila

Isosisko ja pikkuveli ylittävät jokea rikkinäistä siltaa pitkin. Tilanne näyttää vaaralliselta, mutta onneksi kaksikon takana on lempeäkatseinen suojelusenkeli, joka on levittänyt kätensä lasten ylle.

Suojelusenkelitaulu on ollut monen suomalaisen sängyn yläpuolella. Se tuo myös mieleen hengellisen laulun ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”. Versioita suojelusenkelitaulusta on monta. Joissakin kuvissa lapset ylittävät riippusiltaa ja joissakin kiipeävät veneeseen. Monissa kuvissa lapset ovat jyrkänteen reunalla. Kuva on levinnyt erikokoisina tauluina, julisteina, kortteina ja kanavatöinä. Suomalaiseen taiteeseen suojelusenkelikuvat tulivat Saksasta, jossa suojelusenkelit olivat suosittu kuva-aihe 1800-luvulla.

On vaikea sanoa, mikä suojelusenkelikuvista on aito ja alkuperäinen. Oman versionsa aiheesta on maalannut myös suomalainen Eeli Jaatinen (1905–1970).

Tampereella syntynyt Jaatinen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja oli myös Eero Järnefeltin opissa. Hän kuvitti paljon kirjoja ja kirjojen kansia, postikortteja ja sarjakuvia. Jaatisen tiedetään tehneen suojelusenkelikortin 1940-luvulla.

Vuonna 1941 Eeli Jaatinen teki myös alttaritaulun Terijoen kirkkoon Karjalaan aiheesta ”Jeesus tyynnyttää myrskyn Genesaretinjärvellä”. Pari vuotta myöhemmin taulu tuotiin turvaan Kärkölän kirkkoon Lohjalle, jossa se on yhä.

Näin lauletaan Mikko Alatalon Suojelusenkeli-kappaleessa, joka on saanut innoituksensa enkelitaulusta: ”Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa. Siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa.”