Mainettaan maukkaampi kouluruoka
Aikaa lounaalle. Puistolanraitin koulun viidesluokkalaiset Jenna Jokinen (vas.), Eino Mantere, Peppi Vuorikoski ja Emilia Utter syövät lounaaksi lahnapuikkoja perunoiden ja salaattien kera. He toivovat puolen tunnin ruokataukoa, jotta jonotuksen jälkeen ehtisi syödä rauhassa. Kuva: Sirpa Päivinen

Aikaa lounaalle. Puistolanraitin koulun viidesluokkalaiset Jenna Jokinen (vas.), Eino Mantere, Peppi Vuorikoski ja Emilia Utter syövät lounaaksi lahnapuikkoja perunoiden ja salaattien kera. He toivovat puolen tunnin ruokataukoa, jotta jonotuksen jälkeen ehtisi syödä rauhassa. Kuva: Sirpa Päivinen

Mainettaan maukkaampi kouluruoka

Maksuton kouluruoka on maailmanluokan harvinaisuus, joka kärsii imago-ongelmasta. Mainetta petrataan oppilaiden osallistamisella ja uusilla resepteillä.

Lahnapuikkoja, kuoriperunoita ja kermaviilikastiketta. Lisukkeena punajuurta, porkkanaraastetta ja kurkkua. Tarjottimelle päätyy myös näkkäriä kasvisrasvalevitteellä ja lasi rasvatonta maitoa. On aamupäivä helsinkiläisen Puistolanraitin koulun Nurkan toimipisteessä, ja alakoululaiset saapuvat luokka-asteittain lounastamaan monitoimitalon pieneen ruokalaan.

Ollaan suomalaisen innovaation, kiitetyn ja parjatun maksuttoman kouluruoan äärellä. Vuodesta 1948 lähtien Suomi on Ruotsin ohella ainoana maailmassa tarjonnut lounaan ilmaiseksi kaikille koululaisille. Asiantuntijat brittikokki Jamie Oliveria myöten ovat ylistäneet suomalaista kouluruokajärjestelmää, mutta kantautuuko hyvä maine koulujen arkipäivään?

– Ihan ok, melkein yhtä hyviä kuin kalapuikot, kommentoi Eino Mantere 5C-luokalta lahnapuikkoja, jotka edustavat uutta, trendikästä lähiruokaa koulujen ruokalistoilla.

Helsingin kaupungin palvelukeskus on tuottanut ruotoisen roskakalan maineessa olevasta kotimaisesta lahnasta ruodotonta kalamassaa, josta valmistetut lahnapuikot on otettu kouluissa hyvin vastaan. Silti myös ne perinteiset kalapuikot ovat säilyneet koululaisten suosikkiruokien joukossa vuodesta toiseen lihamakaronilaatikon, pinaattilettujen ja ohrapuuron ohella.

Ruoan ulkonäkökin on tärkeä

Puistolanraitin koululaisten suosiossa ovat erityisesti tortillat kasvistäytteellä. 11-vuotiaat Emilia Utter ja Peppi Vuorikoski toivoisivat ruokalistalle myös kiinalaista ruokaa, joka on tullut tutuksi perheen ravintolavisiiteillä. Kansainvälisyys on nousevia trendejä koulujen menuissa paikallisuuden ohella. Helsingissä 70 prosenttia raaka-aineista on tuotettu Suomessa, ja kouluruoan annoshinta on 1,90 euroa.

Puistolanraitin koulussa, kuten alakouluissa yleensäkin, lähes kaikki koululaiset osallistuvat ruokailuun ja ainakin maistavat jotain. Helsingin yläkouluissa kouluruokailun käyttöaste vaihtelee 80–90 prosentin välillä. Helsingin kaupungin ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki kertoo, että lukioissa kouluruoan arvostus taas lisääntyy.

– Ravitsemuksellisuus, mieluisuus, vaihtelevuus, selkeys ja turvallisuus, listaa Rintamäki kouluruoan laatutekijöitä.

Myös ruoan ulkonäkö on tärkeä kriteeri, ja suunnittelussa on kiinnitetty huomiota ruoan tunnistettavuuteen. Helsingin opetusvirasto ja palvelukeskus tekevät kouluissa ruokailijakyselyn joka toinen vuosi, ja viimeisimmässä kyselyssä kouluruoan yleisarvosana oli 3,2 (asteikolla 1–5). Kriittisimmin oppilaat suhtautuivat kasvisruokapäivään, mutta myös ruoan maku ja ulkonäkö sekä ruokailutilanteen kiireisyys saivat kritiikkiä.

– Lasten kritiikki kasvaa iän myötä, ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa lähes kaikki kolmasluokkalaiset pitivät kouluruokaa miellyttävämpänä kuin esimerkiksi kuudesluokkalaiset. Kavereiden mielipiteet ja ryhmäpaine vaikuttavat vanhempien oppilaiden ruokailuvalintoihin, kertoo Rintamäki.

Maailmassa vai Suomi ja Ruotsi tarjoavat kouluissaan ilmaista lounasta. Puistolanraitin koulun viidesluokkalaiset Jenna Jokinen, Eino Mantere, Peppi Vuorikoski ja Emilia Utter. kokovat annosta lautasilleen. Kuva: Sirpa Päivinen

Jalopenoa ja soijaa maun mukaan

Helsingin opetusvirasto kannustaa kouluja perustamaan ravintolatoimikuntia, joissa kouluruokailun miellyttävyyteen voidaan vaikuttaa paikallistasolla oppilaiden, opettajien ja keittiöhenkilökunnan kesken. Tavoitteena on oppilaiden osallisuuden lisääminen ja kehitysideoiden kerääminen.

Salaatin tarjoaminen erillisinä ainesosina on eräs onnistuneista uudistuksista kouluruokailussa. Kun kasvikset ja vihannekset ovat selkeästi valittavissa, jokainen saa mieluisensa annoksen ja hävikki vähenee. Myös mausteita on aiempaa runsaammin oppilaiden käytössä, ja esimerkiksi Puistolanraitin koulussa tulinen jalopeno on suolan ja soijan ohella suosittu makulisä.

Palautelaatikko puuttuu

Palautetta Puistolanraitin koululaiset antaisivat mielellään, mutta palautelaatikko on poistettu ruokalasta. Mielipiteitä kuitenkin kuunnellaan, ja kouluun on juuri perustettu ravintolatoimikunta, minkä ansiosta ketsuppipurkin sijainti muutettiin kätevämpään paikkaan.

Ihannetilanteessa ruokailu sujuisi kiireettömästi ja ilman jonotusta.

– Ruokatauko saisi olla puoli tuntia ja ruokapisteitä voisi olla useampia, toivoo 5C-luokkalainen Jenna Jokinen.

– Joskus jonottamiseen kuluu puolet ruokatauosta, ja silloin pitää syödä kiireellä, kuvailevat luokkakaverit arjen tilanteita.

Oppilaat mukaan kehitystyöhön

Kouluruokailu on joukkoruokatilanne, jossa jonotusta ei pystytä täysin välttämään. Kouluruokailusta väitöstutkimuksen tehnyt Kristiina Janhonen pohtii, voitaisiinko jonotuksesta tehdä hauskaa ja yhteisöllistä.

– Yhdeksäsluokkalaisten parissa tehdyssä tutkimuksessa tuli ilmi, että syömisen sosiaalisuus ja ruokalan miljöö ovat kouluruokailussa tärkeää. Suosioon vaikuttaa, miten ruoka on asetettu esille sekä millainen ruokala on äänimaailmaltaan ja fyysisenä ympäristönä, Janhonen kertoo.

 

Salaatin tarjoaminen erillisinä ainesosina on eräs onnistuneista uudistuksista kouluruokailussa."

 

Vaikka keskimäärin 80 prosenttia koululaisista yhä syö kouluruokaa, piilee ilmiössä imago-ongelma. Maksuttoman terveellisen lounaan arvostaminen lähtee koululaisten omakohtaisen merkityksen löytymisestä.

– Tutkimukseni mukaan kouluissa tarjolla oleva ruoka on pääosin koululaisten toiveiden mukaista.

Ongelma ei ole niinkään ruoassa, vaan asenteissa. Koululaisten osallistaminen ruokailun kehittämisessä sekä avoin keskustelu ja vuorovaikutus voisivat muuttaa kielteisten asenteiden kierrettä, toteaa Janhonen.

Uusia reseptejä kouluruokakilpailusta

Continental Foods Finland järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen kouluruokakilpailun, jossa koulukeittiöiden joukkueet suunnittelevat ja valmistavat ateriakokonaisuuden. Kilpailulla kerätään uutta reseptiikkaa ja käyttäjäkokemuksia. Miltä maistuvat Kotkan koulun soseutettu savulohikeitto tai Kulosaaren yhteiskoulun samettinen kurpitsakeitto? Uudet reseptit löytyvät nettisivuilta www.isomitta.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: