Iranilainen Majid kertoo vaihtaneensa islamin kristinuskoon, koska se sallii hänelle enemmän yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vapauksia. Maijid ei näytä turvallisuussyistä kasvojaan.
Majid ja tuhannet muut muslimit ovat kääntyneet Saksassa kristinuskoon
Moni haluaa integroitua uuteen ympäristöönsä, arvioi rovasti. Tuore käännynnäinen arvostaa kristinuskon sallimia yksilönvapauksia.
Saksassa kristinuskoon viime aikoina kääntyneistä muslimeista ei ole olemassa tarkkoja lukuja, mutta useammasta tuhannesta voidaan puhua. Kristinuskoon kääntyneet ovat Saksaan pakolaiskriisin myötä saapuneita turvapaikanhakijoita. Suurin osa käännynnäisistä on iranilaisia shiiamuslimeja.
Saksan evankeliselle kirkolle tilanne on uusi, sillä kristinuskoon on kääntynyt viime aikoina enemmän muslimeja kuin koskaan aiemmin. Berliinin, Brandenburgin ja Oberlausitzin evankelisen kirkon rovasti Christian Stäblein painottaa kuitenkin, että valtaosa Saksaan viime vuosina saapuneista muslimipakolaisista ei ole muuttamassa uskontoaan.
– He ovat edelleen muslimeja ja tulevat myös pysymään muslimeina. Kristityiksi haluaa vain pieni vähemmistö, sanoo Stäblein.
Iranilaisista pakolaisista tiedetään, että heistä suurella osalla oli yhteyksiä kristittyihin jo kotimaassaan. Kirkon piireissä tunnetaan myös tapauksia, joissa kristinuskoon on haluttu kääntyä vain turvapaikan saamisen toivossa. Rovasti Stäblein uskoo kuitenkin, että monen kristityksi kääntyvän motiivina on halu integroitua uuteen elinympäristöönsä.
Kaikki muslimipakolaiset eivät katso islamista luopuneita hyvällä
Iranilainen Majid tutustui kristinuskoon jo kotimaassaan. Hän kävi kotikirkon tilaisuuksissa siihen asti, kunnes salainen poliisi teki ratsian sinne. Majidin onnistui paeta viime vuonna Saksaan. Nyt hän odottaa turvapaikkapäätöstä Brandenburgin kaupungissa, jossa hänet myös kastettiin pääsiäisenä.
– Iranissa islamin vaikutus tuntuu kaikilla elämänalueilla. Minulla oli se tunne, että islam myös valvoo kaikkea. Tämä oli minulle ongelma. En tuntenut islamia omakseni. Tutustuttuani kristinuskoon huomasin, että se sallii paljon enemmän yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vapauksia.
– Tiedän, että monet kristinuskoon kääntyneistä eivät voi kertoa kääntymisestään sukulaisilleen, koska siitä koituisi heille suuria ongelmia. Iranissa elävät vanhempani tietävät, että olen nyt kristitty. Minulle on selvää, että Iraniin palaaminen on minulle kristittynä mahdotonta, sanoo Majid.
Kristinuskoon kääntymistä ei katsota hyvällä muslimipakolaisten keskuudessa, sillä islamin mukaan muslimiksi syntynyt ei voi kääntyä toiseen uskontoon. Vakavilta yhteenotoilta on ilmeisesti kuitenkin vältytty. Esimerkiksi Berliinin poliisin tiedossa on vain vajaa kymmenkunta tapausta, joissa käännynnäiset ovat tehneet rikosilmoituksen heihin kohdistuneista loukkauksista, uhkauksista ja pahoinpitelyistä.
Ongelmia kuitenkin on. Keskisuuressa Brandenburgin kaupungissa työskentelevä pappi Jens Meiburg kuvaa kaupunkinsa tilannetta:
– Syyrialaiset kristityt ja iranilaiset käännynnäiset ovat joutuneet vihamielisyyksien ja verbaalisten hyökkäysten kohteeksi yhteismajoituksessa. Tilanne saatiin rauhoitettua, kun kristityt majoitettiin toiseen paikkaan, toteaa Meiburg.
– Itse en ole joutunut vihamielisyyksien kohteeksi. Minulla on täällä Brandenburgissa muutama arabiystävä, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon. He eivät voi kertoa siitä kenellekään, koska he pelkäävät. Heille uusi uskonto on kuin salaisuus, kuvaa Majid.
Pappi Meiburg on antanut kasteen 14 iranilaiselle. Kasteopetuksessa on parhaillaan kahdeksan muslimia.
– Olen avoin jokaiselle, joka haluaa kristityksi. Monelle alkaa kasteen myötä uusi elämä.
– Pääsiäisenä kasteen saaneet Ali ja Fatima halusivat muuttaa myös nimensä. Nyt heitä kutsutaan Stefaniksi ja Elisabethiksi. Seurakunta on ottanut uudet kristityt hyvin vastaan. Heillä on piristävä vaikutus seurakuntamme toimintaan. Nyt jumalanpalveluksessamme on aina jotakin myös persiaksi, kertoo Meiburg.
Saako pakolaisia käännyttää?
Muslimipakolaisten lisääntynyt kiinnostus kristinuskoon on aiheuttanut päänvaivaa niin evankelisessa kuin katolisessa kirkossa. Valtakirkoissa kysytään, saako pakolaisia ylipäätään käännyttää. Hyvässä muistissa ovat kristinuskon nimissä menneinä vuosisatoina tehdyt virheet. Toisinuskovia on aiemmin pakotettu kristinuskoon.
Mutta jos valtakirkoissa epäröidään, vapaakirkoissa ovet on avattu kristityiksi haluaville muslimeille. Berliiniläisestä Dreieinigkeits-kirkosta on tullut todellinen buumikirkko. Pappi Gottfried Martens on antanut kasteen 850 käännynnäiselle, ja 350 on parhaillaan kasteopetuksessa. Martensin kanta on selvä. Hän vetoaa Jeesuksen Raamatussa antamaan lähetyskäskyyn.
Rovasti Stäblein perustelee evankelisen kirkon kantaa.
– Evankelista kirkkoa syytetään siitä, että se ei avaa oviaan kristityiksi haluaville muslimeille, vaan jättää heidät vapaakirkoille. Toki otamme kastetta haluavat vastaan, mutta emme halua tehdä vääränlaista lähetystyötä. Haluamme tehdä kirkkoamme tunnetuksi toisia uskontokuntia kunnioittaen.
Hädänalaisten pakolaisten kunnioittamista painottaa myös Helsingissä Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki. Seurakunnassa on muutamia kristityksi kääntyneitä.
– Suurella osalla turvapaikanhakijoista oli pitkä ja vaikea matka takanaan. Siinä tilanteessa olisi tullut mielikuva, että käytämme hädänalaisia ihmisiä hyväksi, jos ensikohtaamisissa olisi alettu puhua jo uskonnon vaihtamisesta. Se ei ollut meidän motiivimme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ensimmäinen joulu turvassa – Mustafan tie kulki Bagdadin luotisateesta espoolaiseen räntäsateeseen
Hengellisyys Hyvä elämäTänä jouluna Mustafa Al-Sudani tuntee olevansa turvassa ensimmäistä kertaa vuosiin. Syyrian sotaa paenneiden Kahlah Flahan ja Maher Almasihin perheessä joulu herättää sekä kiitollisuutta että koti-ikävää.