Ensimmäinen joulu turvassa – Mustafan tie kulki Bagdadin luotisateesta espoolaiseen räntäsateeseen
Mustafa Al-Sudanin tutustuminen kristinuskoon alkoi jo ensimmäisellä viikolla hänen tultuaan Suomeen.

Mustafa Al-Sudanin tutustuminen kristinuskoon alkoi jo ensimmäisellä viikolla hänen tultuaan Suomeen.

Ensimmäinen joulu turvassa – Mustafan tie kulki Bagdadin luotisateesta espoolaiseen räntäsateeseen

Tänä jouluna Mustafa Al-Sudani tuntee olevansa turvassa ensimmäistä kertaa vuosiin. Syyrian sotaa paenneiden Kahlah Flahan ja Maher Almasihin perheessä joulu herättää sekä kiitollisuutta että koti-ikävää.

Marraskuun puolivälissä Mustafa Al-Sudani näki todentuntuisen unen, jossa hän sai kauan odottamansa oleskeluluvan Suomesta. Al-Sudani heräsi onnellisena ja kirjoitti unesta sosiaalisen median ryhmälle, jonka jäsenet ovat saman tilanteen jakavia ystäviä.

Muutamaa tuntia myöhemmin linja-autossa istuva Al-Sudani sai puhelun vastaanottokeskuksesta. Hänelle oli tullut postia ja asia oli tärkeä. Soittaja ei kertonut enempää, mutta kehotti Al-Sudania hakemaan postin samana päivänä.

Se oli liikaa. Al-Sudani alkoi itkeä hillittömästi.

– Toiset matkustajat katsoivat minua kummissaan ja ihmettelivät, mitä oikein tapahtuu. Tuo kaverihan näytti aivan normaalilta vielä pari minuuttia sitten. Postissa odotti päätös koko elämästäni: olisiko tulevaisuuteni valoisa vai täysin musta, Al-Sudani sanoo.

Al-Sudani soitti arabiankielisen työn pastorille Ramez Ansaralle, joka rauhoitteli järkyttynyttä miestä ja yritti valaa häneen uskoa.

Al-Sudanin lähipiiriin oli kahden edellisen viikon aikana tullut kolme kielteistä turvapaikkapäätöstä. Al-Sudanin kohdalla onnellisen ratkaisun puolesta puhui se, että kuori odotti häntä K-marketin postissa. Kielteinen päätös olisi pitänyt hakea poliisiasemalta.

Lähetys ei ollut vielä tullut postiin, joten Al-Sudania neuvottiin palaamaan myöhemmin.

Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä.
– Mustafa Al-Sudani

Kahden jälkeen iltapäivällä Al-Sudani oli taas K‑marketin kassalla. Nyt hän sai käteensä Maahanmuuttovirasto Migrin lähettämän kirjeen. Al-Sudani avasi kuoren. Se piti sisällään hänen oleskelulupansa.

– Tarvitsin aikaa ymmärtääkseni asian. Istuin alas, keskityin hengittämiseen ja yritin rentoutua. Olin ollut edellisen kerran yhtä onnellinen, kun minut kastettiin, hän sanoo.

Kielteinen turvapaikkapäätös näytti täysin varmalta

Syyskuussa 2016 Mustafa Al-Sudani näki tilanteensa toivottomana. Kuukautta aikaisemmin hän oli käynyt Migrissä viimeisessä haastattelussa ja odotti nyt turvapaikkapäätöstä Luona Oy:n vastaanottokeskuksessa Espoon Otaniemessä.

Kielteisten päätösten sarja näytti loputtomalta. Suomen uusien linjausten mukaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta lähteneet turvapaikanhakijat voitiin palauttaa lähtömaahansa riittävän turvalliseen paikkaan.

– Vastaanottokeskuksessa ei ollut paljonkaan tekemistä, joten puhuimme toistemme kanssa kaikki päivät ja yöt. Kuulin lukemattomia huonoja uutisia ja tarinoita, jotka olisivat voineet tuhota minut, Al-Sudani sanoo.

Al-Sudani oli varma siitä, että hänen päätöksensä olisi kielteinen. Irakissa turvalliseksi paikaksi arvioitiin muun muassa Bagdad, josta hän oli lähtenyt reilua vuotta aiemmin. Hän ei kuitenkaan ajatellut palaamista.

Bagdadissa Al-Sudanin autoon oli ammuttu kaksi luotia. Tappomääräyksen yhtenä syynä oli Al-sudanin mukaan shiiamuslimien ja hänen oman ryhmänsä sunnien välinen vihamielisyys. Hän oli varma siitä, ettei selviytyisi toista kertaa hengissä samanlaisesta tilanteesta.

Lopulta tuli Al-Sudanin vuoro mennä poliisiasemalle hakemaan oma päätöksensä. Migri uskoi hänen kertomuksensa, mutta katsoi, että hän voi palata Irakiin turvallisesti. Al-Sudani ei romahtanut henkisesti, vaikka päätös tuntui kuolemantuomiolta.

– Selviydyin, koska olin aina kirkossa, hän sanoo.

Rauhallisten kristittyjen kaupunki joutui ohjussateeseen

Maher Almasihi pilkkoo vihanneksia Myllypuron kirkon keittiössä. Ulkona harmaa lauantai taittuu pimeäksi illaksi. Kirkko täyttyy hyväntuulisesta rupattelusta ja lasten äänistä. Jossakin vaiheessa paikalle tulevat myös Almasihin vaimo Kahlah Flaha ja tytär Shahd Almasihi.

Arabiankielisten kristittyjen pikkujoulunvietto on alkanut yhteisellä ruoanlaitolla. Itämaisen kahden ruokalajin aterian valmistaminen kestää kolme tuntia, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kiire mihinkään. Vain pastori Ramez Ansara vilkuilee kelloa ja pahoittelee sitä, että kirkon hälyttimet menevät päälle jo puoli yhdeltätoista illalla.

Maher Almasihi ja Kahlah Flaha pyrkivät järjestämään jouluun Suomessa samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Pikkujoulu kokosi pääkaupunkiseudun arabiankieliset kristityt Myllypuron kirkkoon seurustelemaan ja syömään yhdessä.

Maher Almasihi ja Kahlah Flaha pyrkivät järjestämään jouluun Suomessa samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Pikkujoulu kokosi pääkaupunkiseudun arabiankieliset kristityt Myllypuron kirkkoon seurustelemaan ja syömään yhdessä.

Maher Almasihi, Kahlah Flaha ja pariskunnan kolme lasta ylittivät Suomen rajan vuoden 2016 alussa ja anoivat turvapaikkaa. Perhe oli lähtenyt liikkeelle Mahardah’sta, joka on Moskovan patriarkaattiin kuuluvien ortodoksikristittyjen asuttama noin 22 000 asukkaan kaupunki Syyrian pohjoisosassa.

Vuonna 2011 alkaneen sisällissodan ensimmäisinä vuosina sota aiheutti Mahardah’n asukkaille taloudellisia menetyksiä, mutta kaupunki ei ollut välittömässä vaarassa. Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Al-Qaida ja muutama muu radikaali järjestö saartoivat kaupungin.

Rauhallisten kristittyjen kotikaupunki joutui jatkuvaan ohjustulitukseen, jolle ei näy loppua.

– Kukaan muu kuin Mahardah’n oma miliisi ei puolusta kaupunkia. Siinä vaiheessa, kun lähdimme, Mahardah’iin oli ammuttu yli 6000 ohjusta. Tämä on vahvistettu tieto, Almasihi sanoo.

Kirkko tarjosi korvaamatonta apua ja pettymyksiä

Suomessa vastaanotto oli karu. Kolme ensimmäistä yötä Maher Almasihin ja Kahlah Flahan perhe nukkui Tornion poliisiaseman lattialla. Suomen Punaisen Ristin tarjoamaa ruokaa lukuun ottamatta muuta tukea ei ollut. Torniosta perhe siirrettiin Inkeroisissa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen.

Seuraavat neljä kuukautta olivat raskaita varsinkin perheen lapsille.

– Tuntui siltä, että vastaanottokeskus oli pelkkää bisnestä. Kukaan ei välittänyt siitä, että olimme perhe. Saimme samanlaisen 12 neliön huoneen kuin yksin tulleet turvapaikanhakijat. Lapset eivät saaneet mennä edes kouluun, Almasihi sanoo.

Tilanne olisi ollut kestämätön ilman kirkon ja paikallisen helluntaiseurakunnan tarjoamaa tukea. Almasihi mainitsee seurakuntien retket ja sen, että lapset pääsivät mukaan kirkon kerhotoimintaan ja leireille. Myös pastori Ramez Ansara tuli Inkeroisiin asti tapaamaan sinne majoitettuja kristittyjä.

Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa.
– Maher Almasihi

Kesäkuussa 2016 perhe pääsi pois vastaanottokeskuksesta, kun Almasihi hankki omilla varoillaan vuokra-asunnon pääkaupunkiseudulta. Tällä hetkellä Myllypurossa asuva perhe on löytänyt oman paikkansa arabiankielisten kristittyjen yhteisöstä, joka kokoaa ihmisiä eri puolilta pääkaupunkiseutua.

Alussa perhe yritti hakeutua kirkon suomenkieliseen toimintaan, mutta he kokivat, että muut seurakuntalaiset eivät ottaneet heitä joukkoonsa. Välinpitämätön vastaanotto hämmästyttää Almasihia.

– Kerran osallistuimme Myllypuron kirkon messuun ja menimme sen jälkeen kirkkokahveille, mutta kukaan ei näyttänyt huomaavan läsnäoloamme.

Toinen pettymys oli edessä, kun perheen vanhin poika tuli rippikouluikään. Vanhemmat ilmoittivat pojan rippileirille, koska halusivat hänen saavan suomenkielisiä ystäviä.

– Ensimmäisen oppitunnin jälkeen rippikoulua ohjaava pappi soitti ja sanoi, että lapsen suomen kieli ei riitä. Hän oli kuitenkin käynyt suomalaista koulua jo puolentoista vuoden ajan, Almasihi ihmettelee.

Anteeksiantamisen näkeminen käytännössä teki vaikutuksen

Mustafa Al-Sudani sai yhteyden kirkkoon jo ensimmäisen Suomessa viettämänsä viikon aikana, kun Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola tuli vastaanottokeskukseen tapaamaan turvapaikanhakijoita.

Al-Sudani tulkkasi Silvolan ja turvapaikanhakijoiden välisiä keskusteluja arabiasta englanniksi ja toimi tulkkina turvapaikanhakijoille järjestetyissä kirkon tilaisuuksissa. Pian hän huomasi olevansa kirkon aktiivi, jonka päivät täyttyivät vapaaehtoistyöstä.

– Organisoin aina jotakin yhdessä Markuksen kanssa, tapahtumaa Olarin kirkossa tai jonkun ihmisen auttamista. Sillä tavalla selviydyin henkisesti: pääsin pois vastaanottokeskuksesta ja sain muita kiireitä, Al-Sudani sanoo.

Kun Otaniemen vastaanottokeskus lopetti toimintansa, kirkko järjesti Al-Sudanille asunnon. Kirkkoon tutustumisesta alkoi uusi elämänvaihe, jonka aikana hänestä tuli ­kristitty.

– Kaksi vuotta vain elin tätä elämää ja prosessoin asioita. Sen jälkeen pyysin opetusta Raamatusta, Al-Sudani sanoo.

Kristillisen anteeksiantamisen näkeminen käytännössä teki Al-Sudaniin suuren vaikutuksen. Häntä kosketti erityisesti tilanne, jossa kristitty antoi anteeksi häntä satuttaneelle ihmiselle. Al-Sudanin mukaan kyse oli vakavasta teosta, jollaisesta hän ei olisi päässyt yli.

– Jos joku tekee sinulle jotakin todella pahaa ja pystyt antamaan sen anteeksi, se on jotakin isoa. Tapaus sai minut kysymään, mistä sellainen voima tulee.

Al-Sudani opiskeli pastori Ramez Ansaran johdolla kristinuskon perusteita kaksi kertaa viikossa vajaan seitsemän kuukauden ajan. Heinäkuussa 2017 Ansara kastoi hänet Perkkaan kappelissa Espoossa yhdessä kolmen muun turvapaikanhakijan kanssa.

Usko kantoi perhettä vaikeiden vaiheiden läpi

Oleskelulupien saaminen koko perheelle tuntui kauan odotetulta paluulta elävien joukkoon. Elokuussa 2016 Maher Almasihi ja Kahlah Flaha hakivat tärkeän postilähetyksen Hyvinkäältä, jonne heidän vastanottokeskuksensa oli siirtynyt. Saman kuukauden aikana koko perhe liittyi luterilaisen kirkon jäseniksi.

– Syyrian vakavan tilanteen vuoksi tiesin, että saamme myönteisen päätöksen. Kaikkialta Euroopasta tuli tietoja, joiden mukaan lähes kaikki syyrialaiset otetaan vastaan, Almasihi kertoo.

Almasihin mukaan perhe elää nyt hyvää elämää, vaikka hänen puolisonsa terveysongelmat ovat varjostaneet Suomessa elettyjä vuosia. Nuoremmat lapset käyvät koulua ja vanhin poika on aloittanut ammattiopinnot.

– Ennen sotaa elämämme Syyriassa oli kaunista. Luotin aina siihen, että saamme Jumalan armosta hyvän elämän. Sama luottamus on jatkunut täällä Suomessa, Almasihi sanoo.

Kahlah Flaha lisää, että usko on antanut perheelle kärsivällisyyttä kestää raskaita vaiheita.

– Koen, että Jeesus on ollut vierellämme vaikeissa tilanteissa. Nyt tuntuu vihdoin siltä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan.

Kiitollisuuteen sekoittuu turhautumisen tunteita ja koti-ikävää. Mahardah’ssa Almasihi työskenteli tietotekniikkayrityksen johtotehtävässä ja perhe asui isossa talossa sukulaisten ja naapureiden ympäröimänä. Nyt hän suorittaa Amiedussa yksitoista kuukautta kestäviä opintoja, jotka päättyvät helmikuussa 2019.

– Opiskelen ICT-asentajaksi. Syyriassa minulla oli alan yliopistotutkinto. Täällä tarvitsen suomalaisen todistuksen, joten minun piti palata kouluun opiskelemaan asioita, joita olen itse opettanut Syyriassa.

Syyriassa perheen jouluaikaan kuului monta tärkeää juhlapäivää. Aatonaattona ortodoksikristityt kokoontuivat Mahardah’n kirkkoon. Sen jälkeen juhlat jatkuivat paikallisissa ravintoloissa aamun tunneille saakka. Almasihi mainitsee, että jouluaikana alkoholin hinta nousi kaupungissa.

Aattona lapset saivat lahjoja kuten Suomessakin ja joulupäivänä vuorossa oli yhteinen ateria laajan suvun kanssa.

– Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Tänä vuonna saamme vieraaksemme Norjaan asettuneita ystäviä, jotka tulevat samasta kotikaupungista kuin me, Almasihi sanoo.

Mustafa Al-Sudani pyysi opetusta Raamatusta nähtyään tilanteen, jossa kristitty antoi anteeksi itseään satuttaneen teon.

Mustafa Al-Sudani pyysi opetusta Raamatusta nähtyään tilanteen, jossa kristitty antoi anteeksi itseään satuttaneen teon.

Tästä joulusta tulee täysin erilainen

Kastepäivää seurannut vuosi on tuonut Mustafa Al-Sudanin elämään monta uutta asiaa. Tehtyään Migrille uuden turvapaikkahakemuksen hän aloitti työnteon helsinkiläisessä ravintolassa. Viime kesänä Al-Sudani alkoi seurustella suomalaisnaisen kanssa. Saatuaan marraskuussa oleskeluluvan hän on löytänyt uuden työpaikan siivousfirmassa.

– Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä, hän sanoo.

Al-Sudani kokee olevansa yhä shokissa kaikesta tapahtuneesta, mutta onnellisella tavalla. Pitkään jatkuneesta stressistä toipuminen vaatii oman aikansa.

– Nyt voin ajatella hyviä asioita, kun elämäni suuri ongelma on ratkaistu. Edessä on paljon avoimia kysymyksiä, hän sanoo.

Yksi päätöksiä odottava asia koskee kouluttautumista. Ennen pakoaan Bagdadista Al-Sudani opiskeli yliopistossa informaatiotekniikkaa, mutta hän ei ole varma, haluaako Suomessa samalle alalle.

Edessä on Mustafa Al-Sudanin kolmas joulu Suomessa. Hän aikoo viettää sitä Turussa tyttöystävän ja tämän vanhempien kanssa.

– Tästä joulusta tulee täysin erilainen, Al-Sudani ­sanoo. 

– Nyt olen vihdoinkin turvassa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi