Hilkka-Liisa Vuori löysi väitöstutkimusta tehdessään Pyhän Birgitan lauluohjeet, jotka pätevät myös mielentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin.
Marian kaltaiseksi
Birgittalaissisarten rukoushetkissä soi itseä korostamaton laulu.
Kun Hilkka-Liisa Vuori lähti aikoinaan opiskelemaan musiikkia, hän uskoi valmistuttuaan menevänsä yläasteen ja lukion musiikinopettajaksi.
— Koko ajan halusin kuitenkin ymmärtää, mikä on musiikin mysteeri ja miksi musiikki vaikuttaa ihmiseen niin kuin vaikuttaa.
Mysteeri mielessään Vuori osallistui 1990-luvun alussa Kriittisen korkeakoulun Äänen syvän ymmärtämisen ja kokemisen -kurssille. Kurssilla opetti muun muassa Kirsti Autio, yksi Vox Silentii -yhtyeen perustajista.
— Kirstin kautta tutustuin heidän opettajaansa Iegor Reznikoffiin. Olen ollut myös hänen opissaan ja tein hänestä graduni. Siitä lähtien kiinnostukseni keskiaikaiseen latinankieliseen kirkkolauluun eli rukouslauluun on vain lisääntynyt.
Vuoresta tuli freelance-pedagogi ja kouluttaja. Hän opettaa rukous- ja synnytyslaulua sekä laulaa Vox Silentii -duossa.
— Rukouslauluissa minua viehättää se, että ne ovat muotoutuneet niin pitkän ajan kuluessa. Joku on rukoillut samalla laululla sata vuotta sitten, joku kaksisataa vuotta sitten. Tuntuu kivalta ajatella, että minä voin olla yksi lenkki rukouksien ketjussa ja joku jatkaa siitä.
Rukouslaulu on äänellä rukoilemista yhdessä toisten kanssa kirkkotilassa. Tekstit ovat yleensä joko vanhoja luostareiden lauluja tai psalmitekstejä.
— Ihmiset kokevat rukouslauluja laulaessaan melkein alkukirkollista tunnetta.
Soljuvaa rukousta
Vuoden 2012 alussa julkaistiin Hilkka-Liisa Vuoren väitöstutkimus Neitsyt Marian yrttitarhassa. Birgittalaissisarten matutinumin suuret responsoriot.
Responsorio tarkoittaa vuorolaulua. Keskiaikaisesta kirkkolaulusta tulee helposti mieleen munkkien kuorolaulu. Vuori käsittelee tutkimuksessaan kuitenkin suomalaisten ja ruotsalaisten naisten lauluja.
Keskiajalla Ruotsissa Vadstenassa ja meillä Naantalissa vaikuttivat birgittalaissisarten luostarit, joissa laulettiin Cantus sororum eli Sisarten laulu -liturgiaa. Birgittalaisluostarien perustaja oli 1300-luvulla elänyt Pyhä Birgitta.
Vuori päätyi tekemään väitöstutkimuksensa birgittalaissisarten rukouslauluista, koska hän on itse laulanut niitä Vox Silentii -duossa. Vuori tajusi laulavansa lauluja, joita kukaan ei ollut ehkä laulanut 500 vuoteen. Nykyiset birgittalaissisaret laulavat muutamia vanhoista lauluista.
— Birgittalaislaulut on kirjoitettu 1300-luvulla ja niitä on laulettu uskonpuhdistukseen asti. Mutta niiden juuret menevät kauemmaksi eurooppalaiseen kirkkolauluperinteeseen. Vanhimmat nuotinnetut laulut, jotka löysin, olivat 900- ja 1000-luvuilta. Eli jos ne on silloin kirjoitettu, niitä on laulettu jo aiemmin.
Responsorioiden musiikki on soljuvaa ja meditatiivista kirkkolaulua. Tekstit ovat runoutta.
— Ruotsissa Birgitan näkyjen tekstejä pidetään kansallisaarteena. Ne ovat niin kauniita ja ne ovat meidän omaa perinnettämme. Suomessa niitä on laulettu Naantalin luostarissa.
Laulavat sisaret
Birgittalaisluostarit olivat kaksoisluostareita, eli niissä oli sekä naisten että miesten puoli. Mutta vain naiset lauloivat birgittalaislauluja. Heidän hetkipalvelusliturgiansa oli hyvin pehmeä ja feminiininen.
— Hetkipalveluksissa eli rukoushetkissä ei ollut pappia vaan sisaret lauloivat keskenään. Myös veljillä oli rukoushetket, mutta niissä laulettiin hiippakunnan järjestyksen mukaisia lauluja.
— Birgitta halusi, että sisaret tavoittelevat Neitsyt Marian kaltaisuutta. Heidän tehtävänsä oli kasvaa Marian kaltaisiksi nöyryydessä, vahvuudessa ja viisaudessa. Kaikissa lauluissa vilahtaa Maria.
Tutkimustyöhön lähtiessään Vuori halusi tietää, mitä tarkoittaa, kun lauletaan rukouksia luostarissa aamusta iltaan. Suuren vaikutuksen häneen tekivät Birgitan sisarille antamat lauluohjeet.
— Birgitta sanoi, että laulakaa nöyrästi, omaa ääntään tai itseään ei saa tuoda liikaa esille ja pitää laulaa palavasta sydämestä. Nämä lauluohjeet tarkoittivat myös mielentilaa ja sosiaalisia suhteita, sitä, miten pitäisi toisten kanssa elää: nöyrästi, palavasti, itseään liikaa korostamatta.
Luostareista mallia kirkolle
Hilkka-Liisa Vuori löysi tutkimuksensa sivupolun luostarielämästä. Keskiaikaisessa luostarissa rukouksen ja työn tekemisen välillä oli tasapaino. Vuoren huomio kiinnittyi myös siihen, että luostarin väki piti aina huolta sairaista ja vanhuksista.
— Luterilaisella kirkolla pitäisi Suomessa olla ainakin kymmenen luostarimaista vanhainkotia. Olisi ihanaa, jos saisin vaikka dementoituneenakin istua luostarin kirkossa ja kuunnella lauluja, joita olen ehkä koko elämäni kuullut.
— Kirkon ylläpitämässä vanhainkodissa olisi aamulla ehtoollinen ja päivän aikana ainakin kolme rukoushetkeä. Mitä rappeutuneemmaksi kehoni muuttuisi, sitä varmemmin minut kyyditettäisiin kirkkoon rukoushetken ajaksi.
Vuoren mielestä luterilainen kirkko voisi satsata siihen, että henki saisi ravintoa, vaikka keho olisi raihnainen.
— Koko luterilainen kirkko voisi profiloitua tällaisilla vanhainkodeilla. Luostareiden viisas tarkoitushan oli, että ne jakoivat paitsi opetusta, kulttuuria ja tietoa myös hoitivat sairaita ja vanhuksia.
Kirkkovuosi viikoittain
Merkittävä löytö oli Hilkka-Liisa Vuoren mielestä se, että luostareissa todella laulettiin viikoittain kaikki 150 psalmia.
— Psalmien laulaminen on tosi syvää kiinnittymistä elämän perustaan. Ovathan psalmit Vanhan testamentin rukousrunoutta.
Keskiajan hetkipalvelusliturgiasta Vuori kertoo oppineensa omaan hengellisyyteensä syklisyyttä. Hän on alkanut hahmottaa kirkkovuoden eri tavalla.
— Birgittalaissisaret kävivät viikoittaisissa liturgioissaan läpi koko kirkkovuoden. Esimerkiksi joka perjantai Kristus kuolee ja joka lauantai on Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Jos voi joka viikko elää koko kirkkovuoden, Jeesuksen syntymä, kuolema ja ylösnouseminen ovat läsnä koko ajan.
— Silloin on myös helpompi muistaa armeliaisuuden jokapäiväinen läsnäolo ja ystävällisyys itseä ja muita kohtaan. Arki helpottuu, jos on useammin mielessä se, mikä on tärkeää. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus.
Vox Silentii -duon konsertti In manus tuas Domine — Sinun käsiisi Herra la 7.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Hiljaisen viikon rukouslauluja ja psalmeja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Jaa tämä artikkeli: