– Kauneuden eteen täytyy hieman kärsiä, sanoo Arto Valtonen.
Merkitty mies
Arto Valtosen iho on täynnä kuvia enkeleistä ja Jeesuksesta.
Läpitunkeva surina täyttää huoneen. Arto Valtonen istuu tuolissa ja nojaa päätään selkänojaan. Välillä hän puristaa kädet nyrkkiin.
– Kyllä tämä sattuu oikein kunnolla, Valtonen toteaa irvistäen.
Miehen koko vartalo on tatuointien peitossa. Oikeassa kyljessä oli vielä muutama tunti sitten paperiarkin kokoinen alue pelkkää ihoa, mutta nyt sekin peittyy musteen alle. Valmistuva tatuointi esittää Jeesusta ristin kanssa. Kuva on poimittu taidekirjasta, jossa on kuvia renessanssitaiteilija Michelangelon veistoksista.
Valtosen ensimmäinen uskontoaiheinen tatuointi perustuu Äiti Teresa liekeissä -veistokseen.
– En ole löytänyt mistään muualta yhtä kauniita kuvia kuin kristillisen veistostaiteen parista, hän sanoo.
Suurimman vaikutuksen Valtoseen on tehnyt Rooman kirkkotaide.
– Rooman kirkoissa tekee vain mieli olla hiljaa ja katsella. On uskomatonta, että jotkut ovat tehneet käsillään kaiken sen.
Aiheet tatuointeihinsa Valtonen on poiminut pääosin kristillisestä taiteesta.
– En voisi ottaakaan muiden uskontojen kuvia iholleni, sillä tietyssä teemassa pysyminen tekee lopputuloksesta kauniin ja hallitun. Jokainen kuva on tarkkaan valittu, sillä on tärkeää, että kuvat sopivat yhteen.
Valtoselle tatuoinnissa oleellista on kauneus.
– Vain yhdessä tatuoinnissani merkitys on tärkeämpi kuin ulkonäkö, Valtonen sanoo ja näyttää vasemman nimettömän ja keskisormen väliin tatuoituja nimikirjaimia.
– Olin naimisissa ja tässä ovat ex-vaimoni nimikirjaimet. Olemme jo eronneet, mutta minulla ei ole tarvetta poistaa tätä tatuointia. Se liitto on osa elämääni ja historiaani.
Nyt valmistuvaa tatuointia on tehty kolme ja puoli tuntia. Valtonen pyytää taukoa ja käy juomassa lasin vettä.
Jossakin vaiheessa kipukynnys täyttyy. Silloin kuvan tekeminen täytyy lopettaa. Isoja kuvia tatuoidaankin usein vähitellen, pala kerrallaan.
– Kipu on todella pistävää. Tatuointi on kuin iso haava. Koko alueelta on iho hakattu neulalla rikki, Valtonen kuvailee.
Hän kertoo, että monen tunnin tatuoimisen jälkeen tulee usein fyysisesti huono olo.
– Mutta kauneuden eteen täytyy hieman kärsiä, Valtonen sanoo virnistäen ja asettautuu takaisin tuolille.
Tatuoija pyyhkäisee veren ja musteen sekaisen nesteen pois kuvan päältä ja toteaa ”taas mennään”.
Luottamus tekijään on Valtosen mukaansa kaiken a ja o, kun iholle tehdään kuva, joka on ikuinen.
Kasvoihin Valtonen ei aio ottaa tatuointeja ammatin vuoksi. Hän valmistuu tänä vuonna palomies-sairaankuljettajaksi. Potilaat saattaisivat säikähtää, jos ambulanssissa vastassa olisi kasvonsa täyteen tatuoinut mies.
Kasvoja lukuun ottamatta Valtosen iholta ei löydy tyhjiä kohtia.
– Pinta-ala alkaa olla käytetty. Jatkossa vain korjaillaan vanhempia ja kuluneempia tatuointeja, hän suunnittelee.
Suuri tatuointien määrä herättää aina huomiota. Valtosen mukaan monet päättelevät ensisilmäyksellä, että tuossa on joku linnakundi täynnä tatuointeja. Kun ihmiset uskaltautuvat katsomaan kuvia tarkemmin, on palaute ollut aina positiivista. Ihoa ei olekaan koristeltu pääkalloilla, vaan enkeleillä.
Monet kysyvät, miten paljon tatuointeihin on kulunut rahaa.
– Vastaan heille, että tämä nahka on ainoa, minkä vien mukanani hautaan.
Jaa tämä artikkeli: