Mielipide: Äitiyslaki ei vie oikeutta isään
Marja Mäkelä kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (K&k 1.3.), että äitiyslaki vie lapselta oikeuden isään. Tämä ei pidä paikkaansa. Äitiyslakia sovelletaan tilanteissa, joissa isyyttä ei voida vahvistaa – käytännössä silloin, kun lapsi on saanut alkunsa anonyymin lahjoittajan sukusoluista.
Jos ei-synnyttäneen äidin juridista asemaa ei vahvistettaisi, se ei toisi lapselle isää. Vahvistaminen on pelkästään lapsen ja perheen etu, ja se on ollut mahdollista vuodesta 2009 saakka, ei vasta äitiyslain myötä.
Nykytilanteeseen verrattuna äitiyslaki aikaistaa vahvistamista joitakin kuukausia ja säästää paljon turhaa vaivaa sekä perheiltä että perheen sisäistä adoptiota hoitavilta viranomaisilta.
Mäkelä argumentoi, että omien juuriensa tunteminen on tärkeää. Myös minusta on tärkeää, että ihmisellä on mahdollisuus omien biologisten juuriensa selvittämiseen.
Siksi onkin hienoa, että hedelmöityshoitolain mukaan lahjasolusta alkunsa saaneella lapsella – niin heteroperheissä, sateenkaariperheissä kuin yhden vanhemman perheissä kasvaneilla – on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tiedot lahjoittajan henkilöllisyydestä.
Piia Rytilä
sateenkaariperheen äiti
Jaa tämä artikkeli:
