Mielipide: Lasten äänet kertovat elämän jatkumisesta
Heikki Lukinmaa paheksui pikkuvauvan ääntelyä ja itkua ystävänsä hautajaisissa (K&k 5.12.).
Lastenhoidon ammattilaisena keskittymiseni on joskus häiriintynyt hetkeksi lasten äänistä esimerkiksi konsertissa. Se on sellainen ammattitauti − olen edelleen kuulolla. Mutta joka kerta kun hautajaisissa on kuulunut lapsen ääntä, on mieleeni tulvahtanut lohduttava ilo: elämä jatkuu.
Kaikki seitsemän lastenlastani, joista nuorin on alle 1-vuotias, ovat juhlavieraita aikanaan tulevissa hautajaisissani. Jos joku aikuisista paheksuisi heidän mahdollista ääntänsä, toivoisin aikuisen poistuvan eteiseen, ettei vahinkoa tapahtuisi, ettei hänen paha katseensa pikkuistani vahingoittaisi.
Nykyisin jokainen voi ennakoida omia hautajaisiaan esittämällä toiveita. Kuolinilmoituksessani ja hautakivessäni tulee lukemaan: ”Rakastakaa toisianne, mutta erityisesti lapsia, omianne – ja toisten”.
Leila Orvokki Sepponen
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielipide: Toivon vanhemmilta tilannetajua kirkossa
Puheenvuorot