Mielipide: Leipäjonot kertovat ihanneyhteiskunnasta

Mielipide: Leipäjonot kertovat ihanneyhteiskunnasta

Taas kerran puhutaan leipäjonoista. Hyvä ystäväni, Suomen kansalaisuuden saanut inkeriläisfyysikko, on aina ollut tyytyväinen leipäjonojen asiakas. Ei siellä kuulemma anneta vain leipää vaan paljon muutakin. Niin erinomaista ruokaa ettei koskaan. Eikä jonojakaan aina ole.

Mutta ennen muuta ystävääni puhutteli leipäjonojen filosofinen viesti. Hänelle oli Leningradin yliopistossa opetettu vuositolkulla marxilaista filosofiaa. Ja nyt hän kohtasi sen ihanteet edessään toteutuneena: kaikilta kykyjensä mukaan ja kaikille tarpeittensa mukaan. Marxilainen ihanneyhteiskunta toteutui näin kauniisti suomalaisessa leipäjonossa.

Ystäväni ei tunne mitään häpeää leipäjonossa seisomisesta. Sillä hän ei ole takertunut johonkin tympeän keskiluokkaiseen ja epätoteen asenteeseen, jonka mukaan aina pitää ”mennä hyvin”, vaikkei menisikään. Jos eivät rahat tahdo riittää, niin miksei silloin voisi hakea ”leipäjonosta” ilmaista ruokaa? Sehän on selkeä ja mutkaton tapa auttaa hädänalaisia lähimmäisiä.

Toivottavasti kukaan ei sosiaalipoliittisilla hienosteluillaan onnistu sulkemaan leipäjonoja. Olkaamme ylpeitä siitä, että ihmisille annetaan ruokaa ilmaiseksi. Mitä pahaa siinä on?

Tapio Ahokallio

Helsinki

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi