Ruoka-avun piirissä on joka viikko arviolta 20 000 ihmistä. Vuosittain leipäjonoihin turvautuu noin sata tuhatta.
Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmä vaatii leipäjonojen lopettamista
Leipäjonon asiakas on tavallisimmin 46-vuotias yksineläjä, jonka vapaasti käytettävät tulot kuukaudessa jäävät alle kolmensadan euron.
Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmä on antanut päättäjille julkilausuman, joka vaatii poliittisia päätöksiä leipäjonojen poistamiseksi.
Ryhmän mukaan 1990-luvun lamavuosina nälän väliaikaisratkaisuksi syntyneet leipäjonot ovat jääneet pysyvästi paikkaamaan hyvinvointivaltion repeämiä. Tähän rakenteeseen ryhmä vaatii muutosta.
"Ihmisten hyvinvointi ei voi olla toisten armeliaisuuden varassa. Leipäjonoista olisi syytä päästä kokonaan eroon, mikä vaatii muutoksia yhteiskunnallisissa rakenteissa", työryhmän kannanotossa todetaan.
Nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä.
– Nälkä-työryhmä
Ruoka-avun piirissä on joka viikko arviolta 20 000 ihmistä. Vuosittain leipäjonoihin turvautuu noin sata tuhatta.
Kannanoton mukaan osa suomalaisista on haluttomia näkemään yhteiskunnallista hätää.
"Perusturvan korottaminen vaatii poliittisia päätöksiä. Siten myös nälkä on viime kädessä poliittinen valinta. Siksi sanomamme on: nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä", kannanotossa vedotaan.
Tyypillinen ruoka-avun saaja on työryhmän mukaan 46-vuotias, perus- tai korkeintaan toisen asteen koulutuksen saanut, yksin vuokralla asuva, työtön, lomautettu tai eläkkeellä oleva, jonka vapaasti käytettävät tulot kuukaudessa jäävät alle kolmensadan euron.
Ryhmä esittää konkreettisia ehdotuksia leipäjonojen tekemiseksi tarpeettomiksi. Jonottamisesta olisi siirryttävä vähemmän häpeän tunnetta aiheuttaviin ruoka-avun muotoihin. Nälkä-työryhmä suosittelee kauppoja laajentamaan itse laatimiaan käytäntöjä, joissa ruokien hintoja alennetaan sulkemisaikaa lähestyttäessä. Niin ikään työryhmä kannattaa kaupoissa käytettäviä asiakasseteleitä ja maksusitoumuksia.
Ryhmä kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa ruokaa heitetään joka vuosi hukkaan arviolta 400 miljoonaa kiloa. Yksi tapa vähentää leipäjonoja on järjestää yhteisiä hävikkiruokalounaita. Samoin ryhmä tukee Kirkon Ulkomaanavun WeFood-hävikkiruokakauppaa sekä yhteisöllisiä ja osallisuutta lisääviä, yhdessä tekemisen malleja, jollaisia ovat esimerkiksi Yhteinen keittiö ja Vantaan Yhteinen pöytä.
Työryhmän mukaan yksi olennainen rakenteellinen ongelma syntyy asumisen kalleudesta. Sen vuoksi kasvukeskusten täytyisi kaavoittaa ja rakennuttaa kohtuuhintaisia asuntoja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä lupaa Helsinkiin halpaa sapuskaa ja hyvää omaatuntoa – ”Kun tuote myydään, se on syömäkelpoinen”
AjankohtaistaWeFood avautuu uuden REDI-kauppakeskuksen mukana 20. syyskuuta. Helsingin Kalasatamassa seurataan tanskalaista konseptia. Kirkko ja kaupunki tukee hävikkiruokamyymälää.
Mielipide: Leipäjonot kertovat ihanneyhteiskunnasta
Puheenvuorot
