null Mielipide: Leipäviljojen viljely onnistuu vain Etelä-Suomessa, siksi lehmänmaito on osa ruokaturvaamme

Mielipide: Leipäviljojen viljely onnistuu vain Etelä-Suomessa, siksi lehmänmaito on osa ruokaturvaamme

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Ei ole sattumaa, että lehmänmaito on perinteinen osa ruokaturvaamme. Lypsylehmien ruokinta perustuu meillä nurmirehuun. Nurmi on satoisa ja viljelyvarma koko maassa, kun taas leipäviljojen viljely onnistuu vain etelässä.

Suomalaisen maitotilan navetassa on keskimäärin 48 lehmää. Ruotsissa keskikarjakoko on yli 90 ja Tanskassa yli 210 lehmää. Myös Suomessa keskikarjakoko suurenee, kun pienet parsinavetat väistyvät isompien pihatoiden tieltä. Pihatossa lehmät voivat liikkua vapaasti: käydä kaveriporukalla syömässä rehua ruokintapaikalla ja levätä ja märehtiä makuualueella.

Parsinavetoissakin lehmien hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä ympärivuotinen ulkoilu. Jokaisen navetan sydän on karjanhoitaja, joka omalla osaamisellaan ja huolenpidollaan vaikuttaa kaikkein eniten eläinten hyvinvointiin. Huolellinen hoito ja tasapainoinen ruokinta ovat hyvän maitotuotoksen edellytys.

Vasikoiden vierihoitoa oman emän tai imettäjälehmän kanssa toteutetaan enemmän luomutiloilla. Myös tavanomaisilla tiloilla kiinnostus kasvaa.

Kuluttajavalinnat ohjaavat ruoantuotantoa. Maitohyllyllä voi valita muutakin kuin rasvaprosentin ja alhaisimman hinnan: tavanomaista, luomua tai vapaan lehmän maitoa.

Anni Halmemies-Beauchet-Filleau
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Vantaa 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi