Mielipide: Tehotuotantoa tarvittaisiin Etiopiassa
Sukulaiseni Anni Kauppinen kertoo omaelämäkerrassaan, kuinka maatalouden tehotuotanto alkoi Pohjois-Savossa. Navetassa neljä lehmää saivat putkistosta automaattisesti täyttyvät vesikupit. Lehmät saivat sammuttaa janonsa, ja hoitaja vapautui vedenkannosta.
Nyt pihattonavetoissa vapaasti liikkuvat eläimet saavat sekä juotavat että syötävät automaateista ja kävelevät itsenäisesti lypsyautomaatille. Nautojen viimeinen matka teurastamossa on parempi kuin entisaikainen kotilahtaus.
Annin elämäntehtäväksi muodostui lähetystyö Etiopiassa. Alkeellisiin oloihin sopeutumista auttoi lapsuus vaatimattomalla pientilalla.
Tehomaataloutta ei kukaan ole vienyt Etiopiaan. Tuottamaton maatalous tarvitsee paljon eroosiolle altista peltopinta-alaa, mikä on Etiopiassa iso ongelma. Vain ammattitaitoinen koneistettu maanviljely kykenee tuottamaan riittävästi ravintoa nykyiselle väestölle ilman liian suuria ympäristöhaittoja.
Etiopialaisista 40 prosenttia saa elantonsa maataloudesta. Perheen tuloista lähes puolet kuluu ruokaan.
Samalla tavalla elettiin Suomessa 70 vuotta sitten. Elintason noustessa lihankulutuksemme on miltei kolminkertaistunut vuodesta 1950 tähän päivään. Syömme myös chileläistä avokadoa, argentiinalaista pihviä ja ylikalastettua tonnikalaa. Meidän on muutettava ruokailutottumuksiamme.
Pauli Savolainen
Vantaa
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
