Näin taiteili Albert Edelfelt vuonna 1891
Mikä ihmeen kirje?
Sähköpostin aikakaudella ihan tavallinen, postin kiikuttama kirje voi tuntua kaukaiselta jäänteeltä. Ennen haettiin kirjeenvaihtokavereita lehtien välityksellä, nykyisin chattaillaan netissä. Postimuseossa mennään vielä kauemmas kirjeen historiaan näyttelyssä Post Scriptum — kirjeitä neljältä vuosituhannelta. Se on esillä lokakuun loppupuolelle asti.
Näyttelyn vanhimmat kirjeet ovat nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja savitauluja muinaisbabylonialaiselta ajalta noin 3700 vuoden takaa. Esillä on papyruskirjeitä hellenistisen ajan Egyptistä, roomalaisaikaiset kirjoitusvälineet ja kansainvälisen yrityksen kirjeenvaihtoa 1300-ja 1400-lukujen vaihteen Italiasta.
Kirjeiden sisällöt ovat pysyneet melko muuttumattomina. Valtiollisella tasolla on hoidettu poliittisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Yksityisten ihmisten murheina ovat olleet toimeentulo, ihmissuhteet ja kaipaus läheisten luo. Nykyaikaa ajatellen ei siis mitään uutta auringon alla.
Mistä kirjeet on löydetty? Niitä on koottu näyttelyyn Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston, Kuvataiteen keskusarkiston, Suomen kansallismuseon ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kokoelmista. Myös italialaisia arkistoja on käyty penkomassa.
Jos kiinnostaa, kirjoittiko J. L. Runeberg vaimolleen Fredrikalle ja rakastetulleen Emilielle samat tarinat, tai mitä asiaa Aleksis Kivellä oli Charlotta Lönnqvistille, kannattaa poiketa Postimuseossa. Kirjesalaisuuden sinetti on murrettu myös kirjailija Minna Canthin, taidemaalari Albert Edelfeltin, säveltäjä Jean Sibeliuksen, kirjailija Eino Leinon, tiedemies A. E. Nordenskiöldin, näyttelijä Ida Aalbergin ja marsalkka C. G. E. Mannerheimin kirjeistä.
Postimuseo, Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H. Avoinna ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 12–17. Museon pääsymaksu 6/3 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Jaa tämä artikkeli: