Mikä on syrjintää?
Kirkkojen lähetystyö kumpuaa lähetyskäskystä ja lähimmäisenrakkaudesta. Kaikki lähetysjärjestöt, myös Tulkaa kaikki -liikkeen syrjimät, ovat Suomen kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Tehtävänsä ne ovat saaneet kirkolliskokoukselta ja piispainkokoukselta, eivät Tulkaa kaikki -liikkeeltä.
Näyttääkin siltä, että kirkkoon on tullut valtaa käyttämään liike, joka yrittää tehdä tyhjäksi vuonna 1856 aloitetun lähetystyön. Lähetystyön perustan laskeminen voi kestää vuosia. Se on antanut miljoonille naisille ja lapsille olemassaolon oikeuden ja syyn elää.
Evankeliumin ydin ei ole sukupuolisessa suuntautumisessa vaan armossa ja arvossa. Lähetystyöhön lähtevät ihmiset ovat kohdemaan kutsumia. Työtä tehdään paikallisia oloja kunnioittaen ja niiden ehdoilla. Mukaan ei viedä kotimaan kärjekkäitä ristiriitoja.
Lähetysjärjestöt tekevät kentällä yhteistyötä kaikkien kirkkokuntien kanssa. Ekumenia toteutuu erinomaisesti. Lähetystyö on yhteen hiileen puhaltamista erittäin radikaalilla rakkaudella. Apua saavat erityisesti naiset, lapset, mieleltään sairastuneet ja vammaiset.
Pitäisikö ihmisten auttaminen lopettaa syistä, jotka eivät lainkaan näy lähetyskentällä, vaan ovat puheenaiheena pääkaupunkiseudulla?
Jo yli 1600 seurakuntalaista on kanssamme samaa mieltä: kaikkien virallisten lähetysjärjestöjen työn pitää antaa jatkua ja sitä pitää edelleen rahoittaa tasapuolisesti. Kaikki kirkkomme lähetit ovat arvostettuja, koulutettuja, kielitaitoisia ja kutsumustietoisia ihmisiä, joiden vuosikymmenien työtä Tulkaa kaikki -liike pyrkii lopettamaan.
Leena Andell, Maire Hovattala,
Leena Kaseva, Riitta Kettunen,
Marja-Leena Suutari
Jaa tämä artikkeli: