null Miksi poliisi ei suitsi vihapuhetta verkossa?

Miksi poliisi ei suitsi vihapuhetta verkossa?

Vihapuhetta voi seurata viharikos, ja rikosten ennaltaehkäisy kuuluu poliisille. Rasismin vastustaminen kuuluu Suomen valtiosääntöön, muistutti Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio paneelikeskustelussa.

Poliisien pitäisi oppia tunnistamaan viharikokset ja rasismi nykyistä paremmin. Rasismi ja vihapuhe tulee selkeästi tuomita. Näin todettiin viime viikolla rasismin ja muukalaispelon vastaista verkostoa koordinoivan Rasmus ry:n paneelissa, jossa keskusteltiin poliisin roolista rasismin ehkäisemisessä.

– Rasismi ja vihapuhe ovat nousseet yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, josta on paljon mielipiteitä. Rasismi ei ole kuitenkaan mielipidekysymys. Kyse on toisen ihmisarvon alentamisesta, mikä on aina väärin, korosti rasisminvastaisen Rasmus ry:n puheenjohtaja Olga Lappi.

Hänestä näyttää siltä, että yhä hurjempia puheita sallitaan. Paneelissa puhutti erityisesti vihapuheen kitkeminen.

– Vihapuhe on ongelma. Se luo pelkoa. Poliisilla tulee olla selkeät linjaukset esimerkiksi siihen, miten tiedottamisessa toimitaan, jos uutiset lähtevät mediassa rönsyilemään, sanoo Helsingin kaupungin turvallisuuskoordinaattori Kristina Westerholm.

Hän nosti esimerkiksi taannoisen Tapanilan raiskaustapauksen, jonka viestinnässä epäonnistuttiin. Westerholm toivoi poliisista arvojohtajaa. Ajatus sai paneelissa kannatusta.

– Rasismin vastustaminen kuuluu Suomen valtiosääntöön ja kansainvälisiin velvoitteisiin, joihin on sitouduttu, muistutti Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Poliisin pitää Nuotion mielestä pystyä näyttämään, että se ei hyväksy rasismia eikä vihapuhetta. Sen tehtävänä on kaikenlaisten rikosten ennaltaehkäisy ja turvallisuuden valvonta.
 

Poliisi toimii parhaiten, kun sen koostumus vastaa kansan koostumusta.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg


Poliisi tarvitsee koulutusta

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg totesi, että poliisi toimii parhaiten, kun sen koostumus vastaa kansan koostumusta. Olisi siis tärkeää saada poliisivoimiin enemmän ihmisiä, joiden sukujuuret ovat Suomen rajojen ulkopuolella.

Poliisit tarvitsevat lisää koulutusta, jotta he tunnistaisivat vihapuheen ja havaitsisivat sen kehityskulun viharikoksiksi. Tätä mieltä oli Sampo Villanen, joka koordinoi aiemmin Ei vihapuheelle -liikettä.

– Vihapuhe uhkaa kohteekseen joutuneen henkilön turvallisuuden lisäksi yleistä järjestystä. Vihapuhe voi johtaa vakaviin tapahtumiin. Poliisin tulee saada lisää koulutusta, jotta vihapuhe tunnistetaan ja havaitaan sen kehityskulku viharikoksiksi, Villanen toivoi.

Myös Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Maija Jäppinen vaati poliisikoulutukseen entistä parempaa opetusta. Koulutuksessa tulisi hänen mukaansa käsitellä riittävästi viharikoksia ja niiden kirjaamista.

Jäppisen mielestä poliisin tulee osoittaa, ettei se hyväksy sellaistakaan vihapuhetta, mikä ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä.

– Jos vihapuhetta vähätellään, yhteisössä kasvaa kynnys ilmoittaa siitä. Olisi hyvä, että kaikki tulisi raporteissa esille, jotta poliisi voisi jatkossa osoittaa resursseja yhteisön tueksi, sanoi Monik ry:n ja Nuoret muslimit ry:n edustaja Hunderra Assefa.

Hänestä ihmisten pitäisi saada helpommin tietoa siitä, mitä tehdä, kun joutuu viharikoksen ja rasismin uhriksi.
 

Ei saisi työntää syrjään heitä, joilla ei ole vielä selkeää kantaa esimerkiksi pakolaistilanteeseen, mutta jotka suhtautuvat epäluuloisesti.
Helsingin poliisilaitoksen nettipoliisi Jarno Saarinen


Nettipoliisi on tavallinen poliisi

Resursseja rasismin ehkäisyyn puuttuu, vaikka poliiseilla riittää hyvää tahtoa. Monet panelistit olivat tätä mieltä. Panelistit peräänkuuluttivat resursseja viharikosten torjuntaan erityisesti verkossa.

Tällä hetkellä ainoastaan Helsingin poliisissa toimii kokopäiväisiä nettipoliiseja, ja heitäkin on vain kolme, joista yksi on opintovapaalla.

Helsingin poliisilaitoksen nettipoliisi Jarno Saarisen mielestä dialogi on tärkeä väline rasisminvastaisessa työssä.

– Ei saisi työntää syrjään heitä, joilla ei ole vielä selkeää kantaa esimerkiksi pakolaistilanteeseen, mutta jotka suhtautuvat epäluuloisesti. Nyt ei tulisi luoda vastakkainasettelua vaan pitäisi ymmärtää huolestumisen syitä ja yrittää vaikuttaa niiden poistamiseen, Saarinen sanoi.

Rasisminvastainen bloggaaja Reija Härkönen kommentoi yleisöstä, että suurin osa tämän päivän rasismista tapahtuu sosiaalisessa mediassa, jossa se satuttaa vähintään yhtä paljon kuin reaalimaailmassa.

– Nettipoliisin työstä pitäisi tulla arkinen, tavanomainen poliisin toimi. Muutamat nyt toimivat nettipoliisit ovat nousseet valtakunnanjulkkiksiksi uutuuttaan, mutta myös siksi, että heidän toimillaan on ollut niin suuri merkitys, Härkönen arveli.

Jaa tämä artikkeli: