Monitoimitalo. Ekaluokkalaiset Aatos Kajasola (vas.), Julia Kari, Luka Varttala ja Onni Lassila kiipeilevät välitunnilla. Samassa rakennuksessa Puistolan Nurkkatiellä toimivat päiväkoti, leikkipuisto, kirjasto ja koulun 1.-6. luokat.
Miksi sulkea hyviä kouluja?
Opetuslautakunta käsittelee kouluverkon karsimissuunnitelmia toukokuussa. Vanhemmat ovat nousseet puolustamaan lähikouluja.
Helsingin kaupungin opetusviraston on säästettävä 12,6 miljoonaa euroa perusopetuksesta vuonna 2015, ja nyt etsitään näitä säästöjä.
Tässä jutussa käsitellään Käpylässä sijaitsevaa Yhtenäiskoulua ja Puistolassa sijaitsevaa Puistolanraitin ala-asteen yhtä toimipistettä, Nurkkatien koulua. Muitakin kohteita säästölistalla on. Opetusvirasto on esittänyt molempien koulujen ajamista alas eli käytännössä yhdistämistä alueen isompiin kouluihin.
Nurkan sulkemisen tuomasta säästöstä ei ole tarkkaa laskelmaa.
Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Valtonen siemailee kahvia Olympiastadionin kahvilassa. Hänen herätyskellonsa on soinut aamulla kello 2.30. Illalla oli kuulemistilaisuus koululla.
– Aikaa kouluasioihin on pakko ottaa yöstä. Meitä silmäpussinaisia on nyt Helsingissä paljon, ja miehiä myös. Koko lakkautushanke tuli ihan puun takaa ja nopealla aikataululla. Nyt on kiire laatia vaihtoehtoinen säästöesitys opetusvirastolle.
Eri kaupunginosien vanhemmat ovat verkottuneet hyvin. Sähköisen yhteydenpidon lisäksi kokouksia on pidetty myös Valtosen kotona.
Jos 12-vuotinen Yhtenäiskoulu (YNK) lakkautetaan itsenäisenä kouluna ja liitetään Käpylän peruskouluun, syntyy Suomen suurin, yli 1 300 oppilaan, koulu. Valtonen ei kuitenkaan pelkää jättikoulua ja pitää Käpylän peruskouluakin hyvänä kouluna.
– Koulun koko ei ole hyvä tai huono asia. Isokin koulu voi toimia hyvin.
– Me haluamme säilyttää Yhtenäiskoulun, koska se on ainutlaatuinen oppimisympäristö. Siellä lapset ja aikuiset, alakoululaiset ja abit toimivat yhdessä. Pedagogiikka on hyvää, koulu on kodinomainen, ja moni oppilas on hakeutunut sinne kiusaamisen takia, turvaan. Opettajat ovat hoitaneet koulupudokkaitakin suurella sydämellä takaisin kouluun, Valtonen kehuu.
YNK:in lakkautus merkitsisi suurta myllerrystä oppilaille. Luokat hajotettaisiin ja oppilaat ripoteltaisiin eri luokille. Opettajat vaihtuisivat. Kolmen vuoden kuluttua edessä häämöttää vielä uusi muutto remontin tieltä väistötiloihin.
Yhtenäiskoulun peruskoulun rehtori Sari Sola kommentoi asiaa:
– Esitys siitä, että opetus loppuisi kokonaan niin peruskoulun kuin lukionkin osalta Louhentiellä, huolestuttaa huoltajia, oppilaita ja opettajia. Hyvin toimivan ja perinteikkään kouluyhteisön mahdollinen rikkoutuminen surettaa, vaikka asiassa ei ole vielä ensimmäistäkään päätöstä.
– Kaikkien toiveissa on edelleen löytää Helsingin kaupungissa säästöjä siten, että oppilaat ja perheet eivät joutuisi läpikäymään suuria muutoksia lasten koulunkäyntiin liittyen.
Sanna Valtosen mukaan koulu ja vanhemmat ovat ajaneet oppilaaksiottoalueen laajentamista, ja lautakunta on edellyttänyt asian tutkimista. Koskelan ala-asteen lapset voisivat silloin jatkaa YNK:issä 5. tai 7. luokalta. Virasto ei ole kuitenkaan tehnyt selvitystä.
Puistolassa, Nurkkatien toimipisteessä, järjestettiin vanhempien, rehtorien, virkamiesten ja luottamushenkilöiden kuulemistilaisuus viime perjantaina. Paikalla oli noin 50 ihmistä.
Johtokunnan puheenjohtaja Pekka Viukari esitteli yhteistyönä laaditun vaihtoehtoisen säästöesityksen. Siinä on katsottu Puistolan kaikkia koulutiloja kokonaisuutena. Väestöennuste ja hyötyneliömetrit ovat avainlukuja.
– Voisimme luopua viidestä Nurkkatien opetustilasta tilapäisesti. Näin saataisiin noin 92 000 euron säästöt. Vanhemmille on tärkeää, että luokat 1.–4. voisivat jatkaa Nurkkatiellä, Viukari sanoi.
Tiloihin voitaisiin saada vuokralle esimerkiksi järjestöjä. Lisäksi varhaiskasvatusvirasto tarvitsee lisätiloja. Pysyvää luopumista ei esitetä, koska väestöennusteet vaihtelevat ja opetusvirastonkin oppilaslaskelmista on löytynyt virheitä. Esimerkiksi erityisoppilaita ei huomioitu, vaikka erityisoppilaalle on varattava kaksi oppilaspaikkaa pienryhmien tilantarpeen vuoksi.
Puistolanraitin ala-asteen rehtori Teemu Lappalainen selvitti, mitä Nurkkatien sulkeminen käytännössä tarkoittaisi 565 oppilaan koulussa.
– Voimme tiivistää niin, että atk-luokasta, musiikkiluokasta, neuvottelutilasta ja erityisopetustilasta tehdään kotiluokkia, eli tilat neljälle luokalle. Kaksi luokkaa pitäisi sijoittaa alueen toiseen kouluun, Puistolan peruskouluun.
Kuulemiseen osallistunut opetusviraston aluepäällikkö Leena Lakovaara kiitti asianosaisia hyvästä valmistelusta. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Osku Pajamäki (sd) ei sen sijaan nähnyt, mistä säästö syntyisi, jos tyhjenevät tilat vuokraisi toinen kaupungin virasto.
Koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Teija Isomäki nosti lopuksi esiin opetushallituksen uunituoreen nykyaikaisen koulun määritelmän. Se on ”monitoimi- ja resurssikeskus” – juuri sellainen, joksi Nurkan monitoimitalo suunniteltiin jo vuonna 1979.
– Täällä toimii suuri iltapäiväkerho, johon mahtuu tokaluokkalaisiakin. Talon kirjasto on remontoitu ja suunniteltu erityisesti koululaisia silmällä pitäen. Läksyhelpit ja pelikerhot toimivat täällä. Oma ekaluokkalaiseni on käynyt täällä vauvasta asti, jolloin vietimme aikaa leikkipuistossa.
Lisäksi Nurkan talo on sisäilmaltaan terve, toisin kuin jotkin muut Puistolan koulutilat.
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto käsittelee Nurkan sulkemista 6.5. ja Yhtenäiskoulun lakkauttamista 27.5.
Jaa tämä artikkeli: