Jari Tammen mukaan kirosanakirjan tekeminen on ollut väline ihmisyyden tutkimiseen ja omaan kasvuun ihmisenä. Kuva: Esko Jämsä
Missiona kirosanojen kerääminen
Kirjailija Jari Tammi käyttää itse voimasanoja laimeasti ja harkiten.
Tietokirjailija ja kiroguru Jari Tammi (s. 1962) on kerännyt ja tutkinut kirosanoja jo yli 20 vuotta. Äskettäin ilmestyneessä Suuren kirosanakirjan neljännessä laitoksessa on noin 5 700 hakusanaa, joiden selitykset pursuavat leikkimielisyyttä ja huumoria. Kirja on tiettävästi suurin kirosanojen hakuteos maailmassa.
Mikä sai Tammen kiinnostumaan rumina pidetyistä sanoista?
"Kauan sitten kokosin rakkauskirjeistä antologiaa ja sain pari tuhatta rakkauskirjettä. Vastapainoksi tarvitsin jotain karskimpaa, ja kirosanakirja alkoi tuntua hyvältä idealta. Aihe oli silloin lähes koskematon, ja lopulta siitä muodostui missioni."
"Vaikka ihmiset saattavat kiroilla huolimattomasti ja tunteikkaasti selkäytimestä, eivät voimasanat ole pelkästään rumia sanoja vaan kaikkea päivittelyistä lepertelyihin", Tammi muistuttaa.
Suuren kirosanakirjan lisäksi Tammelta on tänä keväänä ilmestynyt lastenrunokokoelma Kakkikirja. Hän on mukana myös Ihmiskokeita-kollektiiviromaanissa. Aiemmin hän on julkaissut muun muassa solvaus-, vertailu-, jääkiekko-, nimittely- ja ällösanakirjat, epäluuloisille, kateellisille ja itsekkäille suomalaisille osoitetun Maammesanakirjan sekä laajan historiallisen fantasiaromaanin Kalevan solki.
Kirosanoilla kristillinen perusta
Kirjailija tunnustaa jääneensä koukkuun tunnepitoisiin kirosanoihin, mutta ei anna negatiivisilla tunteilla latautuneen sanamateriaalin työstämisen vaikuttaa omaan optimismiinsa ja positiivisuuteensa. Hän kertoo huomanneensa, että sanakirjatyö on väline ihmisyyden tutkimiseen ja omaan kasvuun ihmisenä.
"Tämä työ on laajentanut jatkuvasti omaa suvaitsevaisuuttani. Rakastan kaikkia sanoja, vaikka ne olisivat ärsyttäviä ja negatiivisia. En halua tuomita sanoja, niiden käyttäjiä tai käyttöyhteyksiä. Toivon, että muutkin voisivat nähdä ne ilman ylimielisyyttä."
Aiemmin kirosanat täytyi kerätä murresanastoista tai keräyskampanjoilla. Nykyään uudet voimasanat, joita syntyy jatkuvasti lisää, löytyvät internetistä. Kirosanakirjan tuoreimpaan laitokseen uusia sanoja kertyi lähes tuhat.
Vaikka voimasanoissa on paljon uudissanoja, monen sanan juuret ovat Jari Tammen mukaan syvällä kristillisyydessä.
"Käytämme paljon uskonnollisia vannotuksia, siunailuja ja taivasteluja. Jopa monet ihastelut ja lepertelyt perustuvat niihin, kuten hellanduudeli tai jeskamandeerakkoo."
"Varsinkin Jeesus on yleinen voimasana: nimestä on satoja muunnelmia Iesuksesta ja Kiesuksesta Jeebukseen ja Kraistiin. Itse Raamatussa saattaa vilahtaa Abba Isä tai moni tuskastelu, kuten Voi häpeä."
Oma suhde kiroiluun mutkikas
Kirosanojen käytössä tärkeää on ymmärrys sopivasta käyttötilanteesta ja siihen soveltuvasta tyylistä. Kirogurun luulisi itsensä laskettelevan luovasti ärräpäitä tai manauksia tilanteessa kuin tilanteessa, mutta Jari Tammen henkilökohtainen suhde voimasanoihin on monimutkainen.
"Entisenä seurakuntanuorena minulla on ollut vaikeuksia kiroilla julkisesti tai edes kavereiden kuullen. Kiroilen melko samoilla miedoilla sanoilla, joita isänikin käytti. Sosiaalisessa mediassa saatan improvisoida uusia kirosanamutantteja kuten jumaplivade."
"Käytän vahvimpia kirosanoja vain suojatussa ympäristössä kivun lievitykseen ja isoimpiin harmituksiin. Yksittäisiä sanoja enemmän olen kiinnostunut kiroilun uusista virtauksista ja oivalluksista."
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Voihan kaad, kähmä ja seitan! – Kiroilu voi joskus olla suositeltavaa, mutta se pitää tehdä oikein
Hyvä elämäSuomen kielessä on tilausta kirous- ja voimasanoille, sanoo kirosanaguru Jari Tammi.