Kämppä tyhjänä? Mahdollisesti noin joka kolmas Suomeen tullut turvapaikanhakija saa oleskeluluvan. Uudellemaalle odotetaan vähintään 3 000 uutta asukasta, suurinta osaa heistä pääkaupunkiseudulle. Perheenyhdistämiset tuovat myöhemmin lisää väkeä. Kuva: Timo Saarinen

Mistä koti oleskeluluvan saaneille?

Kun turvapaikanhakijat alkavat saada päätöksiä oleskeluluvista, tarvitaan asuntoja ja pian.

• 05.02.2016 10:40
• Eira Serkkola

Jonakin keväisenä tai kesäisenä päivänä helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa asuva nuori mies, kutsukaamme häntä Aliksi, saa kutsun poliisilaitokselle. Turvapaikkahakemus on käsitelty, ja 24-vuotias Ali saa oleskeluluvan Suomesta neljäksi vuodeksi toissijaisen suojelun tarpeen perusteella (hän ei ole varsinaisesti vainottu, mutta häntä uhkaa kotimaassaan teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu).

Pitkä odotus päättyy ja elämä muuttuu. Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija odottaa vastaanottokeskuksessa, kunnes pääsee muuttamaan.

Mutta minne Ali muuttaa?

Helsingin vastaanottokeskuksissa asuu nyt 2 900 turvapaikanhakijaa, ja lisäksi alaikäisiä turvapaikanhakijoita on kahdessa ryhmäkodissa noin 50.

Kaikkiaan Maahanmuuttovirastossa on käsiteltävänä 27 000 hakemusta. Ihmisten tilanteet ovat yksilöllisiä, ja vasta kourallinen viime syksynä tulleiden hakemuksia on käsitelty, mutta noin joka kolmannen hakijan arvioidaan saavan oleskeluluvan.

Vuokra-asuntopula vaivaa

Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on Helsingin arkea. Kaupunki on Suomen suurin vuokranantaja: Helsingin kaupungin asunnot Oy eli Heka omistaa 47 500 vuokra-asuntoa. Näihin asuntoihin jonottaa tällä hetkellä 15 000 ihmistä. Viime vuonna tuli tarjolle 2 200 asuntoa, ja luku sisältää asunnonvaihdotkin.

– Turvapaikanhakijat hakevat samoja asuntoja kuin muutkin. Ikävä kyllä, asuntoja vapautuu jopa hieman vähemmän kuin aiempina vuosina, sanoo Hekan viestintäpäällikkö Mirka Saarholma.

Viime vuonna uusia valtion tukemia ARA-asuntoja valmistui Hekalle niukasti, vain 205. Onneksi rakentaminen on nyt saanut vauhtia, ja rakenteilla on 1 100 uutta asuntoa.

– Valtakunnan tasolla on pohdittu sitä, voitaisiinko poikkeavan suureen asunnontarvitsijamäärään reagoida muuten kuin jakamalla vapautuvia asuntoja entistä suuremman joukon kesken, Saarholma kertoo.

Hän viittaa ympäristöministeriön asettaman asuntotarjontatyöryhmän mietintöön, joka luovutettiin 29.1. Siinä ehdotetaan yhtenä uutena keinona asuntojen välivuokrausta oleskeluluvan saaneille. Yksityinen asunnon omistaja vuokraa asunnon yleishyödylliselle organisaatiolle, esimerkiksi Y-Säätiölle. Omistaja saa varman vuokran ja takeet asunnon kunnon säilymisestä, mutta ei korkeinta markkinavuokraa, koska vuokra ei voi ylittää toimeentulotukirajoja.

Välivuokraus palvelee erityisryhmiä

Välivuokraus on tuttu juttu Helsingissä.

– Meillä on vanhastaan 4 500 asuntoa välivuokrauksen piirissä. Ne on tarkoitettu erityisryhmille kuten asunnottomille  ja vammaisille henkilöille. Sosiaali- ja terveysvirasto valitsee asukkaat ja tuo heille tarvittavan tuen, kertoo kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell.

Helsingin tilanne on Randellin mukaan aivan toinen kuin pienten kuntien. Kaupunki omistaa yhteensä 60 000 asuntoa eri yhtiöiden kautta ja suoraan, joten täällä on mahdollisuuksia järjestellä asumistilannetta.

– Viime vuosina Helsinkiin on tullut 6 000 ulkomaalaistaustaista asukasta vuodessa, pääasiassa opiskelun, työn tai perheen vuoksi. Yleensä he löytävät asunnon itse.

Turvapaikanhakijoille tarjottava normaalikuviota

Hekan taloihin asukkaat valitsee kiinteistöviraston asunto-osasto.

– Helsingin kaupungin vuokra-asuntotarjonta ei mitenkään riitä tyydyttämään kysyntää. Uusien rakentaminen kestää kolmisen vuotta päätöksestä valmiiseen asuntoon, joten nyt mennään olemassa olevalla kannalla, sanoo osastopäällikkö Markku Leijo.

Ehdotettua välivuokrausta hän pitää turhana operaationa Helsingissä.

– Se luo vain lisälaskun kaupungille, mutta ei lisää asuntojen määrää. Miksi pitäisi välivuokrata, ottaa hallintokuluja väliin ja luoda turvapaikanhakijoista erityisryhmä? Oleskeluluvan saanut ihminen voi mennä suoraan markkinoille ja vuokrata asunnon.

– Olisi myös heidän oma etunsa ja auttaisi integroitumaan yhteiskuntaan, ettei luotaisi erityiskohtelua. Turvapaikanhakijoille on tarjottava normaalikuviota.

Leijo tähdentää turvapaikanhakijoissa olevan monenlaisia ihmisiä: enemmän tukea tarvitsevia traumatisoituneita ja toisaalta työperäisiä siirtolaisia, jotka ovat työkykyisiä ja -haluisia, monet koulutettujakin. Lääkkeet on valittava ihmisen tilanteen mukaan, ja oleskelulupapäätöksiä vasta odotetaan.

Työssäkäyvä maksaa vuokransa

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on kuitenkin kasvanut, ja Markku Leijo luottaakin siihen, että asuntoja löytyy siltä puolelta. Vuokrat tosin ovat kovat, ja tulokas maksaa vuokransa avustuksilla ennen kuin saa töitä.

– Työpaikka on kaiken kotoutumisen ehdoton edellytys. Töissä ihminen oppii kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan tavat, syntyy omanarvontunto ja hän pärjää itsellisesti. Kielitaito tulee toisena ja asunto vasta kolmantena, Leijo näkee.

– Voi olla, että ihminen löytää töitä jostain muusta Suomen kasvukeskuksesta, jossa asuminen on halvempaa. Mutta Helsingin asuntomarkkina on ollut aina samanlainen: täällä asutaan ahtaasti ja kalliisti. Se on kaikkien metropolien ongelma.

Myös ympäristöministeriön työryhmä etsi keinoja siihen, että oleskeluluvan saaneet voisivat asettua muuallekin Suomeen. Asuntojen tarjontaa voisi lisätä Pori–Kotka–Hamina-linjalla. Kunnat voisivat hankkia ARA-rahoituksella vanhoja asuntoja osana laajempia kotoutumisohjelmia. Myös yhteisöasumista voidaan edistää ja vanhoja toimistorakennuksia muuttaa asunnoiksi. Oleskeluluvan saaneet voisivat myös osallistua asuntojen remontointiin osana koulutusta tai työllistämistoimia.