Mitä sä sanoit?
Parisuhteen hankaluudet johtuvat usein siitä, että puhuminen, kuunteleminen tai ymmärtäminen tökkii.
Mies ehdottaa mökille lähtöä. Naisen mielessä herää oletuksia siitä, mitä mökkiviikonlopunvietto tarkoittaa. Ehkä appivanhemmat tulevat taas mukaan. Ehkä mies tekee vain metsätöitä tai juo kaljaa. Nainen kieltäytyy sellaisesta mökkireissusta. Vaikka tarkemmin ajateltuna, mieshän puhui vain mökille menosta, ei appivanhemmista, metsätöistä eikä oluesta.
— On tärkeä tiedostaa, mitä me kuulemme ja mitä emme kuule, toteaa Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja Lauri Anttila.
Saattaa kuitenkin olla niinkin, että naisen oletukset kumpuavat vanhoista kokemuksista ja tutuksi tulleista tavoista viettää viikonloppua mökillä.
— Jos niin on, vanhoja tapoja on hyvä kyseenalaistaa, Anttila jatkaa.
— Sanotaan, että avioliitot eivät pääty rakkauden loppumiseen vaan vuorovaikutuksen ongelmiin, kiteyttää kollega Irmeli Laitinen.
Pidä pää tyhjänä
Irmeli Laitinen ja Lauri Anttila ohjaavat yhdessä pariskunnille suunnattuja treeniryhmiä, joissa annetaan eväitä parempaan vuorovaikutukseen käyttämällä niin sanottua mentalisaatiomenetelmää.
— Lyhyesti sanottuna mentalisoinnissa on kyse siitä, että katsoo itseään ulkopuolelta ja toista ihmistä sisäpuolelta, Laitinen kertoo.
Parisuhteen hankaluudet johtuvat usein puhumisen, kuuntelemisen ja ymmärtämisen vaikeuksista. Toisinaan puolisot kuulevat ihan jotain muuta kuin mitä toinen sanoo. Saattaa käydä niinkin, ettei edes ehditä kuunnella, kun jo punotaan mielessään nasevia vasta-argumentteja.
— Pitäisi vain malttaa pitää oma pää tyhjänä ja kuunnella loppuun asti, mitä toisella on asiaa, Anttila neuvoo.
Mutta kun ei malteta, lopputuloksena voi olla kunnon riita, jossa puolisot lopulta vain huutavat toisilleen. Perheneuvojien mukaan viimeistään silloin kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä keskinäisessä vuorovaikutuksessa oikein tapahtuu.
Pariskunnille suunnattujen treeniryhmien tavoitteena on, että osallistujat oppisivat tulemaan tietoisemmiksi siitä, mitä omassa mielessä liikkuu, ja uteliaiksi sen suhteen, miten kumppani kokee ja näkee asioita.
Joskus riita voi alkaa pienestä asiasta, esimerkiksi siitä, että toinen ei koskaan muista viedä likaisia sukkia pyykkikoriin. Ei, vaikka asiasta on sanottu neljäkymmentäkahdeksan kertaa.
— Pohjimmiltaan tilanteessa voi olla kyse paljon isommasta asiasta kuin likapyykin oikeasta paikasta. Toinen voi kokea, että häntä ei hyväksytä, kuunnella eikä kunnioiteta, kun kumppani ei ymmärrä, miten tärkeää hänelle on, että lattialla ei loju likaisia sukkia, perheneuvojat pohtivat.
Heidän mukaansa parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja ja muuttaa omia tapojaan. Toinen voi olla esimerkiksi sitä mieltä, että kotona täytyy imuroida joka päivä. Toiselle taas riittää, että lasten legot potkitaan kerran viikossa sivuun ja imuroidaan vain kerran kahdessa viikossa. Silloin voidaan sopia, että imuroinnista huolehtii se, jolle se on tärkeämpää. Toinen voi tehdä jotain muuta sen sijaan.
Vastuu ei aina ole kuulijalla
Vuorovaikutustaitojen lisäksi treeniryhmissä harjoitellaan tunneosaamista. Lauri Anttilan ja Irmeli Laitisen mukaan suomalaisilla olisi sekä oppimista tunteiden tunnistamisessa että ilmaisemisessa.
— Alle kouluikäisten lasten kanssa vielä jaksetaan keskustella tunteista. Esimerkiksi siitä, miltä tuntuu kun harmittaa. Sitten se vähenee, Anttila sanoo.
— Ja aikuiset puhuvat tunteista harvemmin edes ystäviensä kanssa, Laitinen jatkaa.
Usein käy niin, että ilmaistaan jotain muuta tunnetta kuin mistä todellisuudessa on kyse.
Nainen ja mies ovat esimerkiksi sopineet menevänsä yhdessä lounaalle ja tapaavansa ravintolan edessä kello yksi. Nainen saapuu paikalle iloisena puoli tuntia myöhässä ja esittelee ostamaansa uutta mekkoa. Mies suuttuu. Todellisuudessa mies ei ole vihainen vaan loukkaantunut ja pettynyt. Eikö tapaaminen ollutkaan naiselle tärkeä? Miksi nainen ei voinut ilmoittaa myöhästyvänsä?
Perheneuvojat muistuttavat myös, että jos puoliso istuu sohvalla vihaisen näköisenä, häneltä kannattaa kysyä asiasta, ennen kuin tekee tilanteesta pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jos kumppani vastaa, ettei häntä vaivaa mikään, voi kysyä, onko asia todella niin, kun hän kuitenkin näyttää vihaiselta. Jos kumppani vakuuttaa, ettei hän ole vihainen, vastaukseen pitää luottaa.
— Vastuu ei aina ole kuulijalla, Anttila toteaa.
Entä jos treeniryhmään mukaan lähteminen arveluttaa? Miksi pitäisi lähteä vieraiden ihmisten keskelle tonkimaan oman parisuhteensa likakaivoa?
— Ryhmässä keskitytään vuorovaikutukseen, ei parisuhteen ongelmiin. Ryhmät ovat myös luottamuksellisia. Muiden puheista tai kokemuksista ei saa kertoa ulkopuolisille. Eikä kenenkään tarvitse avautua omista asioistaan, jollei halua. Mutta mitä rohkeammin laittaa itsensä likoon, sitä enemmän ryhmästä hyötyy, Irmeli Laitinen kannustaa.
— Parien on hyvä sopia etukäteen, mistä asioista he ryhmässä haluavat ja voivat puhua. Ryhmässä kukaan ei tuomitse ketään. Kenellekään ei sanota, että miten sä noin olet mennyt tekemään, Lauri Anttila sanoo.
Treenivinkkejä pariskunnille
1. Tiedosta omat tunteesi.
Kuulostele, mitä tunnet juuri nyt, tai mieti, mitä kaikkia tunteita päivääsi on mahtunut. Oletko ollut iloinen, surullinen, vihainen vai ehkä pettynyt?
2. Kysy kumppaniltasi, mitä kuuluu.
Tee se ainakin kerran päivässä. Kumppanin ei tarvitse vastata esittelemällä syväanalyysia päivänsä kulusta. Toinen voi kertoa, mikä onnistui ihan kivasti ja mikä meni päin honkia. Kumppanilta voi myös kysyä, haluaako hän jutella jostain päivän aikana tapahtuneesta tarkemmin. Harjoituksen aloittamisesta on hyvä päättää yhdessä. Jos toinen osapuoli aloittaa harjoituksen ilman, että kumppani tietää, mistä on kyse, voi tulla pelkkiä ”ihan jees” -vastauksia ja pettymyksiä.
3. Pitäkää fiiliskierros.
Fiiliskierroksella kumpikin saa vuorollaan kertoa omista kuulumisistaan ja tuntemuksistaan muutaman minuutin ajan ilman, että kumppani keskeyttää tai kommentoi millään tavalla. Kierroksella saa kertoa vain omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan, mutta ei esimerkiksi siitä, mitä kumppani on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Fiiliskierroksen jälkeen puolisot voivat päättää keskustella esiin nousseista asioista, jos siltä tuntuu.
Treeniryhmät aloittavat Tikkurilassa
Syyskuun lopulla alkaa Tikkurilassa kaksi Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen järjestämää treeniryhmää pariskunnille. Toinen ryhmistä on englanninkielinen. Ryhmien tavoitteena on kehittää pariskuntien ihmissuhdetaitoja: oppia ymmärtämään paremmin omia ja puolison ajattelutapoja sekä omaa ja toisen käyttäytymistä ja tunneilmaisua.
Treeniryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa. Ryhmien ohjaajina toimivat perheneuvojat Irmeli Laitinen ja Lauri Anttila.
Molempiin ryhmiin valitaan neljä pariskuntaa. Mikäli olet kiinnostunut jommastakummasta ryhmästä, varaa haastatteluaika p. 09 830 6330. Lisätietoja ryhmistä voi kysyä Irmeli Laitiselta p. 050 310 7849.
Lisää tietoa treeniryhmistä ja muista parisuhdekursseista www.vantaanseurakunnat.fi.
Jaa tämä artikkeli: