Heli Vartiainen, 31
Mitä saattohoito on?
Näkökulmia saattohoitoon -luentosarjassa Tikkurilassa pohdittiin 22.10. elämää surun kanssa.
Heli Vartiainen, 31
Mikä sai sinut tulemaan luennolle?
— Tulin työn puolesta. Olen sairaanhoitaja. Tosin bongasin kaksiosaisen luentosarjan itse lehdestä, ja kysyin, saanko tulla tänne työajalla. Ensimmäisellä luentokerralla oli harvinainen mahdollisuus kuulla Terhokodin ylilääkäri Juha Hännistä. Olin viime kesänä töissä palvelukeskuksessa, ja huomasin tarvitsevani lisätietoa saattohoidosta.
Mitä jäi mieleen?
— Tärkeää oli kuulla, että saattohoito on muutakin kuin kivun lievitystä. Siihen kuuluu myös kuolevan kunnioittava kohtelu ja kohtaaminen, hyvä perushoito ja viimeisten toiveitten toteuttaminen. Myös omaisnäkökulma oli mielenkiintoinen. En ole aikuisena kokenut lähiomaisen kuolemaa.
Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?
— Annan sarjalle 3 pistettä. Olisin kaivannut lisätietoa sairaalapappien käytännön työstä.
Eija Salmenkivi, 69
Mikä sai sinut tulemaan luennolle?
— Tulin useammastakin syystä. Olen mukana työryhmässä, joka suunnittelee tammikuuksi seminaaria, jonka aiheena on kuolemaan valmistautuminen. Seminaarin järjestää Vantaan vanhusneuvosto. Lisäksi silloin kun kohtaa vakavasti sairaita tai kuolemaa, huomaa oman avuttomuutensa. Hain siihen lievitystä sekä toisten kertomuksia ja sanoja kuolemasta.
Mitä jäi mieleen?
— Mielessäni vahvistui toivon näköala. Vakavasti sairaan on mahdollista saada hyvää hoitoa ja kuolla arvokkaasti. Kun ihmistä kohtaa suuri suru, hän voi aikaa myöten päästä siirtymään surun tontilta toivon tontille. Kivun tai surun kanssa voi oppia elämään, sitä voi oppia sietämään.
Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?
— Annan 4,5 pistettä. Jäin kaipaamaan jotain, vaikken oikein tiedä mitä.
Iiro Leino, 42
Mikä sai sinut tulemaan luennolle?
— Olen ollut mukana järjestämässä tätä luentosarjaa, joka on suunniteltu Vantaan Aikuisopiston ja meidän sairaalapappien yhteistyönä. Samoja aiheita käsitellään Kilterin koululla Myyrmäessä tiistaina 6.11. ja 13.11. Olin tämän illan toinen alustaja.
Mitä jäi mieleen?
— Lähtökohtaisesti kuolemasta puhuminen on hankalaa siksi, ettei ihminen voi ymmärtää, mitä kuolema on. Toisaalta kuolema on yleinen ja yhteinen asia. Se on yhtä lailla luonnollinen ja myös ihmeellinen osa elämää kuin syntymä. Ja toisaalta kuolema on hyvin yksityinen asia. Jokainen kohtaa kuolemansa yksin.
Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?
— Annan 5 pistettä aktiivisille osanottajille ja illan toiselle luennoitsijalle Johanna Ervastille uusista ajatuksista ja omakohtaisuudesta.
Jaa tämä artikkeli: