Moni ei pysty käyttämään nettiä – Esteetön internet hyödyttää kaikkia
Esteettömiksi rakennetut nettisivut hyödyttävät kaikenlaisia käyttäjiä ja tuovat digitaaliset palvelut myös erityisryhmien käyttöön. Helsingin seurakuntien sivusto jäi esteettömyysasiantuntijan kynsiin.
https://www.youtube.com/watch?v=VevDxNKka0U&feature=youtu.be
Helsingin seurakuntayhtymän aloitussivu latautuu tietokoneen kuvaruudulle. Ruudunlukuohjelman konemainen ääni lukee sivuston rakennetta ääneen: "Otsikko, taso yksi, linkki, linkki."
"Tästä etusivulta on vaikea päästä eteenpäin", toteaa nettisivua tutkiva Kaisa Penttilä. Penttilä on kokonaan sokea ja käyttää nettiä erilaisin apuvälein, kuten ruudunlukuohjelman tai Siri-ääniavustajan kanssa.
Etusivun kuvakaruselli ei toimi Penttilän ruudunlukijalla selaten.
"Näitä linkkejä ei ole nimetty, joten en tiedä mihin ne johtavat. Ja toisekseen, en voi myöskään klikata niitä, sillä nämä näyttävät toimivan vain hiiren ohjaimella."
Sellaiset sivumodulit, jotka estävät sivuston käytön apuohjelmilla, ovat valitettavan tyypillisiä, kertoo Penttilä.
Samaa mieltä on digitaalisten palvelujen ja nettisivujen saavutettavuuteen erikoistunut esteettömyysasiantuntija Kimmo Sääskilahti.
"Taidokas netinkäyttäjä pystyy toki huonojakin sivustoja selailemaan, mutta erityisryhmille niiden käyttö voi olla täysin mahdotonta.”
Eikä kyse ole mistään vähäisestä marginaaliryhmästä.
”Tutkimusten mukaan noin joka viidennellä ihmisistä on sellaisia erityistarpeita, jotka vaikuttavat kykyyn selailla ja ymmärtää nettisisältöjä."
Kun tähän lisätään vielä ikääntymisen myötä tulleet haasteet vaikkapa näön tarkkuudessa tai motorisissa ja kognitiivisissa taidoissa, puhutaan jo isosta, ja alati kasvavasta joukosta ihmisiä, jotka tarvitsevat nettisivuilta erityistä esteettömyysajattelua.
Kaikki hyötyvät selkeistä sivuista
Esteettömyys tai pikemminkin saavutettavuus internetissä tarkoittaa sitä, että palvelut ja tuotteet suunnitellaan niin, että ne ovat kaikkien käytettävissä erilaisista yksilöllisistä ominaisuuksista tai haasteista huolimatta. Niin, että nettisivuilla voi asioida myös erilaisia apuvälineitä käyttäen sujuvasti.
”Sivuston esteettömyyteen vaikuttaa tietenkin se, miten sivusto on teknisesti toteutettu. Ja kuinka helppo- tai vaikeakäyttöinen sivusto on – onko sivuston rakenne looginen ja suhteellisen helposti hahmotettavissa ja omaksuttavissa? Entä miten toiminnot on sijoitettu ja valikot aseteltu? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä”, Sääskilahti listaa.
Myös sisällöllisillä valinnoilla vaikutetaan käyttökokemukseen.
”Huonot tai harhaanjohtavat otsikoinnit, kuviin tai liikkuviin objekteihin asetellut tekstit ja linkit ja vaikkapa epäloogisesti rakennetut aihekokonaisuudet tekevät sivustosta vaikeaselkoisen.”
Yleisimmät ongelmat liittyvät tekniseen toteutukseen ja helppokäyttöisyyteen.
”Esimerkiksi onko tekstin ja taustavärin välinen kontrasti tarpeeksi vahva, että kirjaimet on helppo lukea? Voiko tekstin kokoa mukauttaa? Tai onko valikossa linkkitekstien klikkausalueet tarpeeksi suuret ja sen verran etäällä toisistaan, että vähän tärisevälläkin kädellä saa klikattua haluamaansa kohtaa?”
Sääskilahti muistuttaa, että jos valikkojen navigointi toimii vain hiiren osoittimella eikä komentoja voi suorittaa näppäimistöllä, rajataan käytännössä kaikki puheohjauksella nettiä käyttävät pois. Ja hankalia ne voivat olla muillekin.
”Monesti ongelma on, että ponnahtavat pudotusvalikot katoavat nopeasti, jos osoitin siirtyy valikon päältä pois. Hitaampia liikkeitä tekevät eivät ehdi valita haluamaansa kohtaa, kun valikko on jo kadonnut.”
Sekavuutta luo myös se, jos yhdellä sivulla on paljon erilaisia sisältöjä ja toimintoja.
”Silloin kestää kauan hahmottaa, miten sivulla pitäisi edetä tai mistä kannattaa lähteä hakemaansa tietoa etsimään. Erityisesti oppimis- ja muistihäiriöisille tämän tyyppinen kognitiivinen kuormitus voi vaikeuttaa tai kokonaan estää sivun käytön.”
Sivuston rakenteen loogisuus helpottaa jokaista käyttäjää.
”Kukaan ei halua hortoilla sivustolla, jonka logiikka pitää ikään kuin salapoliisityönä opetella joka kerta uudelleen.”
Näkövammainen Kaisa Penttilä käyttää netin selailuun ruudunlukuohjelmaa sekä Siri-ääniavustajaa. Joskus tiedot löytyvät helposti, mutta monesti asiat hoituvat nopeammin, kun nettisurffailun sijaan tarttuu puhelimeen ja soittaa. "Paljon olisi vielä kehitettävää", Penttilä kiteyttää. Mukana myös opaskoira Sepi.
Tuleva direktiivi velvoittaa esteettömyyteen
Nettisivujen saavutettavuus on parantunut viime vuosina paljon, mutta toisaalta kehitettävääkin riittää. Sääskilahti muistuttaa, että erityisesti julkisen sektorin tulisi petrata esteettömyydessä.
”Keväällä tehty katsaus Suomen 15 suurimman kaupungin nettisivuille antoi aika surkean tuloksen. Parhaatkin kaupungit saivat sivustoistaan vain keskinkertaisen arvion, suurin osa sivustoista oli huomioinut saavutettavuuden heikosti tai jopa huonosti.”
Julkisen sektorin toimijoiden ryhtiliikkeellä alkaa olla kiire, sillä EU on määrittänyt direktiivin saavutettavuudesta.
”Monet valtionhallinnon ja julkisten palvelujen tuottajat ovatkin tulevaa direktiiviä osanneet ennakoida, mutta vielä on paljon tahoja, joiden pitäisi tarttua ripeästi uudistamiseen.”
Esteettömien nettisivujen suunnittelu ei Sääskilahden kokemuksen mukaan ole sen vaikeampaa kuin esteellisenkään sivun tekeminen.
"Kunhan vain asia on koko prosessin ajan mukana. Saavutettavuusajattelua on vaikea liimata valmiin tuotteen päälle, joten aikaa ja rahaa säästääkseen kannattaa asiaa käsitellä heti suunnitteluprosessin alusta alkaen. ”
Noin 80 miljoonalla ihmisellä EU:ssa on jonkinlainen vamma tai toimintarajoite. Väestön ikääntyessä luvun odotetaan kasvavan 120 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Vanhenevan väestön palvelut kuitenkin siirtyvät yhä vahvemmin digitaalisiksi, mikä luo paineita tuottaa helppokäyttöisiä sivustoja, joita kaikki voivat käyttää sujuvasti. Kuva: Thinkstock.
Esteettömyys on kaikkien etu
Esteettömyys parantaa myös sivuston näkyvyyttä ja löydettävyyttä.
”Esteettömyysstandardit vastaavat kansainvälisiä webbistandardeja. Se tarkoittaa toisin sanoen sitä, että esteettömästi suunnitellut sivut pisteytetään myös netin hakukoneissa muita korkeammalle. ”
Tulevaisuudessa nettikäyttäjien erityistarpeet kasvavat. Väestön ikääntyessä ja vanhustenhuollon resurssioen niukentuessa yhä useampi palvelu siirtyy ainakin osittain digitaaliseksi.
"Loppujen lopuksi kysymys on tasavertaisuudesta. On tärkeää, että kaikki palvelut ovat kaikkien saatavilla", Sääskilahti summaa.
Myös yhteiskunta hyötyy hyvin toimivista digitaalisista palveluista.
”Tärkeää on myös vahvistaa mahdollisuuksia tehdä asioita itse. Moni tarvitsee ulkomaailmassa henkilökohtaisen avustajan mukaan asiointireissuille. Mahdollisuus hoitaa vaikkapa pankkiasiansa tai verkkokauppatilauksensa itsellisesti kotoa käsin voi olla tärkeä pärjäämisen tunnetta vahvistava kokemus.”
Seurakuntien nettisivuissa olisi parannettavaa
Esteettömyysasiantuntija Kimmo Sääskilahti Annanpura Oy:stä ja näkövammainen Kaisa Penttilä testasivat pyynnöstämme sivujamme ja niiden saavutettavuutta sekä käytettävyyttä. Penttilä avaa Helsingin seurakuntayhtymän etusivun, jossa ensimmäisenä elementtinä vastaan tulee kuvakaruselli linkkeineen. Lisäksi näkymässä on värillisiä tiiliä, joissa on sisältöteksti ja linkki.
Kaisa Penttilä yrittää kärsivällisesti saada tolkkua sivun logiikasta ruudunlukuohjelman avulla.
”Tässä on heti sivun etualalla joku hässäkkä, ehkä joku kuva tai muu elementti, johon en näppäimistön komennoilla pääse käsiksi.”
Ruudunlukuohjelma ei saa kuvakarusellista juuri mitään tietoa irti. Karusellin linkkinimet tulevat sentään esiin, mutta ne eivät kerro mitään tulevasta sisällöstä.
”Linkki 1, linkki 2, linkki 3…” Ruudunlukijan konemainen ääni tulkitsee.
”Jos linkit olisi nimetty sen mukaan, mihin ne vievät, saisin minäkin sisällön selville”, Penttilä selvittää.
Helsingin seurakuntien nettisivu.
Tylsintä on, etteivät linkit toimi näppäinkomennoilla, joten niiden sisältö jää joka tapauksessa näkövammaiselle mysteeriksi. Pienen tutkimisen jälkeen Penttilä löytää lisää linkkejä, joiden kautta hän pääsee eteenpäin varsinaiselle sivustolle.
"Ruudunlukijan käyttäjä arvostaa rakennetta, jossa liikkumaan pääsee erilaisista elementeistä huolimatta."
Näkövammaisen kokemus nettisivujen selaamisesta on kuin tulisi pimeään huoneeseen, Penttilä kertoo.
”Ensin pitää hapuilla ja etsiä onko jossain sohvaa tai pöytää ja selvittää minkä tyyppinen huone on kyseessä. Helpottaa, jos sivustossa on jokin tunnistettava rakenne, kuten vaikka että ahaa, tämähän on koululuokka, olen nähnyt tällaisia ennenkin, saatan tietää, miten täällä kannattaa edetä.”
Sama koskee nettisivuja.
”Jos rakenne on ihan uniikki, ei voi ennustaa miten tiedot on ryhmitelty tai jaoteltu. Silloin joutuu käymään sivun läpi pala palalta ja se vie aikaa. Tai jos rakenne muuttuu jatkuvasti, silloin joutuu opettelemaan logiikan koko ajan uudelleen.”
Vantaan seurakuntien nettisivu.
Linkkien nimeäminen sisällön mukaan on myös tärkeää, sillä ruudunlukuohjelma tarjoaa mahdollisuuden selata suoraan sivuston linkkilistaa.
"Jos linkkiä ei ole nimetty lainkaan tai se on nimetty harhaanjohtavasti, en voi tietää minne linkki vie."
Ei siis kannata upottaa tekstiin hyperlinkkejä tähän tapaan: "Lisää tietoa saat tästä linkistä", sillä pitkä lista linkkejä, joiden nimi on "tästä linkistä", ei auta näkövammaista löytämään tarvitsemaansa tietoa.
Sivuston rakennetta tutkiva ruudunlukija paljastaa käyttäjälleen välillä kaikenlaista hassuakin.
"Joskus sisällönrakentajien sivuston linkki- tai kuvanimiin jättämät irvileukaiset työnimet särähtävät korvaan. Kuvien tallennusnimet ovat valitettavan usein pelkkää koodin pätkää, mutta joskus niihinkin on piilotettu kaikenlaista tietoa."
Espoon seurakuntien nettisivut.
Kimmo Sääskilahti huomioi, että Helsingin seurakuntien etusivu tuottaa vaikeuksia muillekin käyttäjille kuin vain niille, jotka selailevat sivustoa apuvälineillä.
”Linkkitekstien ja taustavärin kontrastit ovat heikkoja ja kirjainten erottaminen voi olla hankalaa”, Sääskilahti pohtii.
”Lisäksi, kun siirrän hiiren laatan päälle, putkahtaa lisää pientä tekstiä esiin. Tällaiset dynaamiset elementit, joissa on pientä tekstiä ovat esimerkiksi heikkonäköisille melko haastavia.”
Myös Sääskilahti tuo esiin, että etusivu poikkeaa rakenteeltaan totutusta.
”Ne, joilla on kognitiivisia ongelmia, eivät välttämättä kovin helposti ymmärrä, miten etusivu toimii tai mitä heidän pitäisi siellä tehdä, saati mistä löytää haettava tietosisältö. ”
Sääskilahtea mietityttää myös käyttöliittymän logiikan vaihtuminen, kun etusivulta etenee eteenpäin.
”Hyppy epätyypillisestä etusivusta ihan toisen näköiselle sivustolle voi herättää huolen, että onko joutunut äskeiseltä sivulta pois, onko ohjautunut väärälle sivulle. Erityisryhmään kuuluvien, ikääntyneiden tai tottumattomien käyttäjien näkökulmasta katsoen ei tunnu siltä, että on pysytty saman sivuston sisällä.”
Sääskilahti kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota navigaation helppokäyttöisyyteen. Tällä hetkellä sivulla on kaksi päällekkäistä navigaatiota, eikä niiden suhde toisiinsa ole ihan selvä.
”Moni tavallinenkin käyttäjä joutuu tässä miettimään, miten nämä kaksi valikkoa suhteutuvat toisiinsa. Lisäksi alemmassa navigaatiossa ei voi liikkua näppäimistöllä eikä valikossa ole hyppylinkkiä suoraan sisältöön.”
Lisäksi sivustoja suunnitellessa olisi hyvä ottaa huomioon käyttäjät, joilla on vaikeuksia hienomotoriikan kanssa.
”Jos valikkojen valitsemisalue on pieni, vaaditaan käyttäjältä hyvää näköä ja tarkkaa, tärisemätöntä kättä. Muuten valitsee helposti väärän linkkitekstin. Ponnahtavien valikoiden ongelma taas saattaa olla se, ettei valikko pysy auki tarpeeksi pitkään, jotta hitaampiakin liikkeitä tekevä ehtisi klikata ennen kuin valikko taas katoaa näkyvistä.”
Sääskilahti muistuttaa, että helposti saavutettava nettisivu hyödyttää kaikenlaisia käyttäjiä.
”On kaikkien etu, jos tiedot löytyvät helposti ja ilman tuskailuja.”
Espoon ja Helsingin seurakuntien nettisivuja ollaan uudistamassa. Seurakuntayhtymistä kerrotaan, että nettisuvujen uudistus on parhaillaan käynnissä ja uudistuksessa on huomioitu saavutettavuus entistä paremmin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sup-lautailu yksin olisi näkövammaiselle vaarallista, mutta ”oppaan kanssa se sujui hyvin”, kertoo Ilkka Väisänen
Hyvä elämäVapaaehtoisten startti-illassa haetaan kertaluonteisia oppaita näkövammaisille vaikkapa retkelle tai juhliin.