Monikulttuurisuus on vanha juttu, kertoo Babylonian pakkosiirtolaisia tutkinut Tero Alstola
Tutkija Tero Alstola asuu hollantilaisessa Leidenin kaupungissa. Hän ei juuri puhu hollantia, sillä akateemisen työyhteisön kieli on englanti. – Se tuottaa tunteen siitä, että on yhteiskunnassa ulkopuolinen. Täällä olen oppinut, miten valtava merkitys kielen oppimisella on kotoutumiselle. Kuva: Suvi Tuominen

Tutkija Tero Alstola asuu hollantilaisessa Leidenin kaupungissa. Hän ei juuri puhu hollantia, sillä akateemisen työyhteisön kieli on englanti. – Se tuottaa tunteen siitä, että on yhteiskunnassa ulkopuolinen. Täällä olen oppinut, miten valtava merkitys kielen oppimisella on kotoutumiselle. Kuva: Suvi Tuominen

Monikulttuurisuus on vanha juttu, kertoo Babylonian pakkosiirtolaisia tutkinut Tero Alstola

Babylonian kuningas pakkosiirsi 500-luvulla eKr. juudalaisia Eufratin rannalle. Osa palasi pian, osa vasta 1950-luvulla.

Rein-joki virtaa halki hollantilaisen Leidenin kaupungin, joka on tutkija Tero Alstolan asuin- ja työpaikka. Mutta työpöytänsä ääressä hän siirtyy Eufrat-joelle, 500- ja 400-luvuille ennen ajanlaskua alkua. Alstola tutkii väitöskirjassaan juudalaisia siirtolaisia Babyloniassa.

Ei, Alstola ei ole tehnyt kirjoitusvirhettä. Juutalaisista voidaan puhua vasta paljon myöhemmin. Alstolan kiinnostus keskittyy Juudan valtakunnan asukkaisiin eli juudalaisiin, jotka Babylonian kuningas pakkosiirsi Eufratin varsia viljelemään.

Vanha testamentti piirtää pakkosiirtolaisuuden vuosista synkän kuvan: kanteleet ripustettiin pajuihin ja virtojen vierillä itkettiin.

– Olihan pakkosiirtolaisuus raskas juurilta repimisen kokemus, Tero Alstola toteaa.

– Eliitti menetti paljon: Juudassa he olivat arvostettuja työntekijöitä, Babyloniassa osa joutui maanviljelijöiksi. Sosiaalinen lasku oli heille suuri.
 

Suomessa on eletty poikkeuksellista aikaa, kun väestö on hetken aikaa ollut hyvin homogeenistä. Se ei ole normaalitila historiassa. Normaalia on, että samalla alueella on monia kieliä, uskontoja ja kulttuureja."
 

Babyloniaan siirrettiin yhteiskunnan yläluokka, sillä se oli tehokas tapa rangaista. Juuda oli jo osa Babylonian vaikutuspiiriä, mutta itsenäisyyttä havittelevat juudalaiset kapinakuninkaat pistivät keskusvaltaan liikettä.

– Babylonialla oli myös taloudellisia intressejä. Alueella oli hyvät viljelyolosuhteet mutta pulaa työvoimasta, Alstola kertoo.

– Alueella oli paljon etnisiä vähemmistöjä, esimerkiksi filistealaisia ja egyptiläisiä. On itse asiassa vaikea määrittää, ketkä olivat babylonialaisia ja ketkä eivät.

Suurin osa siirtolaisista asui maaseudulla. He saivat vapaasti kartuttaa omaisuuttaan mutta valtion antamasta maapalstasta ei saanut luopua. Maaseudun menestyjältä vaadittiin bisnesvainua. Sen sijaan kaupungeissa työskentelevä hallintovirkamies saattoi kokea nopeankin sosiaalisen nousun.
 

Juudalaisilla monia jumalia

Babylonian hallinnon työpaikat olivat avoimia eri taustoista tuleville ihmisille, mutta selvä raja kulki byrokratian ja temppelikultin välissä. Babylonialaisen uskonnon avaimet olivat babylonialaisten käsissä.

– Se ei silti tarkoittanut, etteivätkö myös siirtolaiset olisi voineet osallistua babylonialaisten jumalien palvontaan. Lapselle annettiin usein nimi, jossa näkyi jokin jumala: Marduk on antanut pojan, Alstola sanoo.

– Siirtolaiset eivät harjoittaneet vain omaa uskontoaan vaan ottivat vaikutteita babylonialaisesta uskonnosta. Se päti myös juudalaisiin.
 

Alueella oli paljon etnisiä vähemmistöjä, esimerkiksi filistealaisia ja egyptiläisiä. On itse asiassa vaikea määrittää, ketkä olivat babylonialaisia ja ketkä eivät."
 

Alstolan mukaan kehitys kohti monoteismia ja nykyisen kaltaista juutalaisuutta oli pitkä ja hidas. Siitä, että juudalaiset palvoivat monia jumalia, on paljon todisteita.

– Aseran palvonnasta löytyy arkeologista aineistoa ja viittauksia Vanhassa testamentissa. Tuskin Baalin palvontaa olisi kritisoitu voimakkaasti, jos sitä ei olisi lainkaan harjoitettu. Vaikuttaa siltä, että Jahven erityisyyttä korostava liike syntyy vasta 600-luvulla ja sysää liikkeelle kehityksen kohti monoteismia, Alstola sanoo.

– Osa pakkosiirtolaisten jälkeläisistä palasi aikanaan Juudaan. Jotkin Vanhan testamentin tekstit ovat reaktiota siihen, että Juudaan paluun jälkeen on tullut tarve korostaa omaa identiteettiä. Esimerkiksi Esran ja Nehemian kirjoissa tuomitaan seka-avioliitot.
 

Siirtolaisuudesta trauma

Pakkosiirtolaisuuden trauman käsittely on Vanhan testamentin keskeinen teema.

– Se oli teologisesti hankalaa: miksi Jumala antoi kaiken tapahtua? Traumaa alettiin tulkita niin, että Juuda oli tehnyt syntiä, josta pakkosiirtolaisuus oli rangaistus.

Kaikki juudalaiset eivät palanneet. He jäivät asumaan nyky-Irakin seuduille, jossa he asuivat aina 1950-luvulle saakka. Silloin tapahtui massamuutto vastasyntyneeseen Israeliin. Viime aikojen konfliktit ovat tyhjentäneet Bagdadin viimeisistäkin juutalaisista.

Juudalaisten esimerkki muistuttaa, ettei siirtolaisuudessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa ole mitään uutta.

– Suomessa on eletty poikkeuksellista aikaa, kun väestö on hetken aikaa ollut hyvin homogeenistä. Se ei ole normaalitila historiassa. Normaalia on, että samalla alueella on monia kieliä, uskontoja ja kulttuureja, Tero Alstola toteaa.

 

Tutkija Tero Alstola puhuu torstaina 27.10 kello 19 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Aiheena on Maahanmuuttajat Vanhassa testamentissa ja muinaisessa Lähi-idässä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: