null Monta kuvaa Jeesuksesta

Monta kuvaa Jeesuksesta

Jeesus on nähty milloin ihmisenä, milloin Jumalana. Kirkon Jeesus on sekä–että.

Sinäkin saatat olla kaappignostilainen tai kaappijuutalainen — etkä ole ainoa. Tutkija Risto Auvinen on tavannut monia, joille kirkon opetus Jeesuksesta on vaikea.

— Niin kutsutun kaksiluonto-opin mukaan Jeesus on sekä Jumala että ihminen, ja tätä oppia pidetään yhtenä niistä, jotka ovat kirkon uskon kannalta luovuttamattomia. Käytännössä monille seurakuntalaisille Jeesus on inhimillinen viisas opettaja tai jonkinlainen vapaustaistelija. Tai sitten hän on lähestulkoon enkelihahmo, Auvinen sanoo.

Auvinen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksella hankkeessa, joka selvittelee kristinuskon muotoutumista. Hän on havainnut, että jo ensimmäisillä kristityillä oli erilaisia tulkintoja siitä, kuka Jeesus oli. Ennen kuin kirkon opetus Jeesuksen jumaluudesta ja inhimillisyydestä vakiintui, varhaiset kristityt korostivat jompaakumpaa ulottuvuutta. Juutalaiskristittyjen Jeesus oli inhimillinen, poliittinen hahmo, gnostilaisten Jeesus puolestaan jumalhahmo, jolla oli korostetusti hengellinen sanoma.

Juutalaisesta perinteestä nouseva inhimillinen Jeesus-kuva oli etusijalla muutamia kymmeniä vuosia, mutta hiipui vähitellen taka-alalle. Sitä mukaa, kun ”Jeesus-juutalainen” katosi, esiin alkoi toisella vuosisadalla nousta gnostilainen ”Jeesus-jumala”. Se puolestaan joutui väistymään muotoutumassa olevan kaksiluonto-opin tieltä viimeistään 300-luvulla.

Auvinen toteaa, että varhaiskristillisyyden monimuotoisuus näkyy Uudessa testamentissa, jossa ei ole yhtä yhtenäistä Jeesus-kuvaa. Jännitteisyys näkyy esimerkiksi siinä, milloin Jeesuksesta ajatellaan tulleen Jumalan Poika. Paavalin mukaan se tapahtui ylösnousemuksessa, synoptisten evankeliumien eli Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan mukaan kasteessa ja Johanneksen evankeliumien mukaan jo ennen syntymää.

— Uuden testamentin vanhimmissa teksteissä eli Paavalin kirjeissä inhimillinen ja jumalallinen Jeesus ovat ikään kuin peräkkäisiä. Jeesus syntyy naisesta — ei siis neitseestä — ja asetetaan Jumalan Pojaksi ylösnousemuksessa. Ylösnousemuksen jälkeen Jeesus muuttuu hengen olomuotoon, Auvinen kertoo.

Kirkon Jeesus-kuva on Auvisen mukaan yhdistelmä eri evankeliumeista. Se syntyi, kun evankeliumit olivat vakiintuneet ja niitä alettiin lukea kokonaisuutena. Silloin niistä voi hahmottaa Jeesuksen, joka on sekä ihminen että Jumala. Inhimillinen ja jumalallinen luonto ovat hänessä ”erottamatta, sekoittamatta, muuttamatta ja jakamatta” — kuten Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451 hyväksytty sanamuoto kuuluu.

Vaikka määritelmä on oman aikansa filosofista ja teologista kieltä eikä välttämättä avaudu nykyihmiselle, Auvinen arvioi, että itse kaksiluonto-oppi on hieno teologinen oivallus. Sen valossa Raamatun tekstit asettuvat ymmärrettävään muotoon.

— Toisaalta, kun Raamatussakin on monta Jeesus-kuvaa, olisiko ihmisten sallittava valita niistä itselleen läheisin ilman vaatimusta uskoa ”niin kuin kirkko opettaa”? Auvinen miettii.

Mikä Uuden testamentin Jeesus-kuvista sitten mahtaa olla lähimpänä totuutta? Millainen oli historiallinen Jeesus Nasaretilainen?

— Se ei teksteistä paljastu. Kirjalliset lähteet, ovat ne sitten Uuteen testamenttiin hyväksyttyjä evankeliumeja tai gnostilaisia tekstejä, esittävät aina uskon Jeesuksen. Evankeliumit eivät pyri olemaan historiallisia tiedonantoja. Historian Jeesus pakenee meidän käsistämme, Auvinen sanoo.

Hän myöntää, että käytännössä Jeesus-kuvien ja -tulkintojen erilaisuus saattaa johtaa pirstaloitumiseen ja esimerkiksi siihen, että yhden Jeesus siunaa sen, minkä toisen Jeesus tuomitsee.

—  Eri tulkinnat eivät kuitenkaan ole saman arvoisia. Tulkintoja täytyy voida arvioida eettisesti ja kysyä, millainen moraali erilaisten Jeesus-kuvien taustalla on. Ihmistä alistava ja ihmisoikeuksia sortava Jeesus on yleisen moraalitajun kannalta tuomittava.

— Nyt joku varmaan sanoo, että asetan moraalin Raamatun yläpuolelle. Ja minä vastaan, että juuri niin.


Juutalaisten inhimillinen Jeesus

Kuka Jeesus oli?

Jeesus oli poliittinen hahmo, profeetta ja Messias, jonka tehtävänä oli Israelin vapauttaminen Rooman miehitysvallasta. Hän ei ollut Jumala, vaan ihminen, jonka Jumala oli Messiaan tehtävään valinnut.

Miten Jeesus syntyi?

Ei ainakaan neitseestä.

Miten Jeesus eli ja mitä opetti?

Jeesus noudatti Mooseksen lakia niin kuin kunnon juutalaisen kuuluu. Hän julisti pikaista tuhoa ja tuomiota sekä Jumalan valtakuntaa, joka toteutuu maan päällä.

Erikoista

Jeesus oli tiukka askeetikko ja kasvissyöjä, joka kieltäytyi jopa syömästä pääsiäislammasta.

Miksi Jeesus kuoli?

Jeesuksen kuolema ei ollut sovitus niin kuin se nykyisin tulkitaan, vaan hurskaan juutalaisen marttyyrikuolema.

Mitä Jeesukselle tapahtui kuoleman jälkeen?

Jeesus nousi kuolleista, mutta epäselväksi jää, kuinka ruumiillinen hänen ylösnousemuksensa oli tai millainen ylösnousemusruumis hänellä oli.

 

Gnostilaisten jumalallinen Jeesus

Kuka Jeesus oli?

Jeesus ei ollut ruumiillinen ihminen, vaan eräänlainen enkeli tai avataara eli hahmo, jossa Jumala näyttäytyy ihmisille.

Miten Jeesus syntyi?

Jeesus syntyi neitseestä. Ihmisäiti oli ikään kuin kanava, jota pitkin hän tuli maailmaan.

Mitä Jeesus opetti?

Jeesuksen merkitys oli hengellinen, ei poliittinen. Hänen opetustensa painopiste ei ollut maanpäällinen Jumalan valtakunta vaan taivas. Jeesus pelastaa ihmiset opetustensa avulla, ei kuolemallaan. Hänen tuomallaan tiedolla on pelastava voima, joka muuttaa ihmisen ja vie taivaaseen.

Erikoista

Jeesuksella oli poikkeuksellinen ruuansulatus: vaikka hän söi ja joi, hän ei ulostanut.

Miten Jeesus kuoli?

Jumalallisena hahmona Jeesus oli kärsimyksen yläpuolella. Niinpä hänen kärsimyksensä ristillä oli näennäistä. Ihmisruumis oli kuin vaate, jonka hän jätti ristille poistuessaan siitä ennen kuolemaa.

Mitä Jeesukselle tapahtui kuoleman jälkeen?

Jeesus nousi ylös, mutta ylösnousemus ymmärretään hyvin hengellisesti.

 

Tutkija Risto Auvinen luennoi aiheesta Kolme Jeesus-kuvaa — juutalainen Jeesus, gnostilainen Jeesus ja kirkon Jeesus ke 6.10. klo 18 Korson kirkolla.

Jaa tämä artikkeli: