null Monta syytä tulla Myyrmäkeen

Myyrmäen nykyisen keskustan alla on asunut ihmisiä jo kivikaudella.

Myyrmäen nykyisen keskustan alla on asunut ihmisiä jo kivikaudella.

Monta syytä tulla Myyrmäkeen

Moni palaa takaisin lapsuutensa lähiöön.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat aluerakentamisen helmeksi suunniteltuun Myyrmäkeen 30.8. 1969. Rakennusyhtiö Puolimatkan ensimmäinen kohde, kuusikerroksinen kerrostalo Vaahtorinne 4:ssä oli valmis, ja muuttokuorma toisensa perään toi innokkaita asukkaita uuteen kotiin.

Myyrmäki täyttää tänä syksynä 40 vuotta, mutta yhtä hyvin tarina voidaan aloittaa paljon kauempaa. Nykyisen Paalutorin, kauppakeskus Myyrmannin ja Myyrmäki-talon paikalla sijainneilla meren saarilla oli asutusta jo mesoliittisella kivikaudella 6400–5000 eKr.

Alueen historiasta kertoo Myyrmäki-talon aulasta löytyvä punamultahaudan ennallistus. Tosin selostusta siitä, mitä lasin alla oikein on, ei haudan vierestä löydy. Vantaa ei osaa kunnolla hyödyntää muinaista historiaansa, vaikka aihetta olisi. Myyrmäen alueelta löydetyt 23 punamultahautaa ovat Suomen vanhimmat tunnetut hautaukset, ja myös rautakaudelta on Myyrmäestä tehty tärkeitä löytöjä.

Osa Myyrmäen kadunnimistä, kuten Punamultapolku ja Ruukuntekijäntie, liittyvät kaivauksiin. Esimerkiksi Uomatie, Vaahtotie ja Virtatie kytkeytyvät veteen eli Vantaanjokeen, jonka lasku-uoma tuhansia vuosia sitten oli Myyrmäen laidalla kulkeva Mätäoja.

Mätäojalaakson pajukoissa elävät Myyrmäen harvinaisimmat asukkaat, halavasepikät. Pikkuruisen kuoriaisen elinalueeksi on suojeltu 26,5 hehtaarin maapala.

Myyrmäen ensimmäinen talo

1960-luvulla, samaan aikaan kun halavasepikän toukat kaikessa rauhassa rouskuttivat lehtiä, rakennusmiehet nostivat betonielementtejä Uomatien varren kerrostaloihin. Kerrostalot sijoitettiin 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden, jotta samalla nosturilla voitiin tehdä 2–4 taloa. Tekniikka sääteli asemakaavaa, kunnallistekniikan maksamiseen suostuneet rakennuttajat rakensivat tehokkaasti ja säästivät kuluja.

Asuntojen hinnat saatiin näin edullisemmiksi, mutta remontin tarvetta on sittemmin ollut. Ulkoasua on monessa talossa korjattu.

Myyrmäen ensimmäisessä kerrostalossa Vaahtorinne 4:ssä on parhaillaan menossa ulkoremontti. Yksi kuusikerroksisen talon nykyisistä asukkaista on Kaija Hämäläinen.

— Olen asunut Myyrmäessä vuodesta 1970, aluksi Kuohukujan päässä ja vuodesta 1986 tässä talossa. Silloin kun muutin Myyrmäkeen, alueella ei juuri ollut palveluita, mutta nyt täällä on kaikki, mitä tarvitsen.

Hämäläinen aikoo asua Myyrmäen vanhimmassa kerrostalossa niin kauan kuin pystyy.

— Tykkään asua kerrostalossa. Viihdyn korkealla, asun viidennessä kerroksessa. Näin suuressa talossa on se hyvä puoli, ettei välttämättä tarvitse puhua jokaisen vastaantulijan kanssa, ellei itse halua, sanoo Hämäläinen.

Talossa asuu Hämäläisen mukaan paljon vanhempaa väkeä, mutta myös lapsiperheitä.

Kilterinmäen paluumuuttajat

Vaikka moni jäi Myyrmäkeen pysyvästi, paljon useampi muutti vuosien varrella pois. Muuttoliike on vilkasta nytkin, viime vuonna Myyrmäkeen muutti 2584 ja sieltä lähti 2449 ihmistä.

Muuttajissa on paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia Myyrmäessä on saman verran kuin Vantaalla keskimäärin eli 8,5 prosenttia väestöstä.

Alueen viihtyisyydestä kertoo, että moni Myyrmäessä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt palaa takaisin. Kilterinmäkeen rakennetaan noin 600 asukkaalle uutta värikästä asuntoaluetta. Sinne lykkää lastenvaunujaan seurakunnan kerhosta palaava Pia Valkealahti. Vierellä juoksee Ville, 4, ja kyydissä istuu Ilona, 1.

— Muutimme tänne Hakaniemestä vajaa vuosi sitten. Myyrmäki on vanhastaan tuttua seutua, sillä olen täältä kotoisin. Vanhempani muuttivat Myyrmäkeen, kun olin 2-vuotias ja asuvat täällä vieläkin. Tämä on lapsiperheelle hyvä paikka, kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä, Valkealahti kertoo.

Toinen Kilterinmäen uusi asukas on Katri Koli, joka muutti alueelle miehensä kanssa. Pariskunta ihastui kivaan taloon. Kun palvelut ovat lähellä, lenkkipolku kotinurkilla ja liikenneyhteydet hyvät, niin uuteen kolmioon oli mukava muuttaa. Tosin rakentamisen tiiviys hiukan yllätti, naapuriparveke on ihan vieressä.

Työ-, opiskelu- ja treenipaikka

Myyrmäessä, johon Vantaan kaupunginosajaossa luetaan myös Louhela, asuu 14 800 ihmistä. Iso osa heistä pendelöi Suomen ainoaa kaupunkirataa pitkin Helsinkiin töihin tai suuntaa kehäteiden aamuruuhkiin.

Mutta myös Myyrmäessä on työpaikkoja isojen yritysten toimistoissa ja kaupan ja kaupungin palveluissa.

Lähiseuduilta Myyrmäkeen tullaan töihin ja opiskelemaan. Torikauppias Jorma Seitajärven Herkkusuu-firma myy leipomotuotteita kauppakeskuksen vieressä.

— Teen tätä työtä seitsemänä päivänä viikossa, säässä kuin säässä eri puolilla Suomea. Myyrmäessä olen parina päivänä viikossa. Paikka on hyvä, joskin hiukan rauhaton. Väkeä riittää, sillä kauppakeskus tuo asiakkaita myös meille torikauppiaille, Seitajärvi selvittää.

Jalkapallohalleineen ja -stadioneineen Myyrmäki on myös Länsi-Vantaan urheilukeskus. Myyrmäen jäähalli on Kiekko-Vantaan A-junnujen kotiluola, jonne Ylästössä asuva Jesse Tommola suuntaa monta kertaa viikossa. Tällä kertaa hän on jäähallin nurkilla treenaamassa mailankäsittelyä ja laukauksia.

— Olen laitahyökkääjä. Pitää käydä itsekseenkin harjoittelemassa, jotta niitä maaleja sitten kauden aikana tulee. Käyn koulua tässä lähellä. Olen Vantaan ammattiopiston kaksoistutkintolinjalla eli opiskelen tietotekniikkaa ja samalla lu-kio-ta. Jouluna pitäisi saada lakki päähän ja todistus käteen, Tommola tuumii.

 


 

Kaava-alue 5:n entinen asukas

Vantaalainen kotiseutumies Jukka Hako on kirjoittanut 40-vuotiaasta Myyrmäestä 12.9. julkaistavan kirjan Myyrmäki — kampakeramiikasta kauppakeskukseen.

— Oli silloiselta Helsingin maalaiskunnalta rohkea teko tehdä aluerakentamissopimuksia ja päättää ottaa 60 000 asukkaan kuntaan lähes satatuhatta uutta asukasta. Myyrmäki on tämän rakentamisbuumin ykköskohde.

— Missään muualla Suomessa ei ole tällaista erillisen kaupunkiradan varrelle rakennettua monipuolista keskusta. Myyrmäki on urbaani ja kuitenkin luonnonläheinen paikka, jossa on hyvät arjen palvelut. Niihin tukeutuu myös Martinlaakso, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat kaksi päivää Myyrmäen jälkeen.

Hako on itsekin asunut Myyrmäessä, aluksi "kaava-alue 5:ssä" eli Jönsaksessa radan itäpuolella.

— Molemmat lapseni ovat syntyneet Löydöstiellä, jossa asuimme 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Vuoden verran asuimme myös Kuohurinteessä.

— Myyrmäessä on monta muutakin itselleni tärkeää paikkaa, kuten urheilutalo, jossa pelasin lentopalloa, valmensin junnuja ja juonsin otteluita.

Tärkeä paikka on myös Myyrmäen aluekeskus tavarataloineen. Sen rakentaminen oli monen mutkan takana eikä alue vieläkään ole valmis.

— Ihmisten tarpeet muuttuvat ja kaupunki sen mukana. Myyrmanni on nyt pieni kauppakeskukseksi. Myös asuntorakentaminen on vielä mahdollista laajennusalueilla ja täydennysrakentamisena.

 


 

Polkupyörällä kastekoteihin

Kirkkoherra Jaakko Simojoki aloitti työnsä Vantaankosken seurakunnassa samana päivänä, kun Vantaan kaupunki perustettiin eli 1.1.1974. Hän on ollut myyrmäkeläisten pappina yli 35 vuoden ajan.

— Jos menen käymään Liesitotorilla, niin ei siellä kauan tarvitse kävellä yksikseen, hän nauraa.

Simojoki muutti papiksi valmistuttuaan Louhelaan, Myyrmäen naapuriin. Sieltä hän sukkuloi pyörällä työtehtäviinsä, kuten kastetilaisuuksiin, joita oli vähintään kolme joka lauantai.

Junarataa ei vielä ollut, vaikka perustustöitä sille oli tehty. Monet nykyiset asuinalueet, kuten radanvarren kerrostalot, olivat rakentamatta. Kauppoja oli vähän, mutta koululaisia paljon.

— Seurakunnalla oli Myyrmäen alueella useita pieniä toimipisteitä kerrostalojen alakerroissa. Nyt niistä on jäljellä enää Uomatien pieni kerhohuone, jossa olen pitänyt ensimmäisen iltarippikouluni.

Myyrmäen kirkko rakennettiin 25 vuotta sitten Louhelaan. Siitä on Simojoen mukaan tullut myyrmäkeläisille tärkeä paikka. Alun perin kirkko aiottiin rakentaa ahtaasti nykyisen Isomyyrin viereen.

— Kirkko on palvellut alueen ihmisiä niin ilon kuin surun hetkinä. Sinne kokoontui paljon väkeä myös Myyrmäen historian synkimpänä hetkenä, vuoden 2002 Myyrmannin räjähdyksen jälkeen.

Kun Myyrmäkeä aikanaan asutettiin, väki oli melko hyvätuloista. Nyt Myyrmäessä näkyvät myös sosiaaliset ongelmat, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä on paljon.

— Ruoka-avun jonossa oli viime viikolla 280 ihmistä, tietää Simojoki.

Jaa tämä artikkeli: