Kuva: Timo Saarinen / Julia Rapo

Mummolle soitetaan, kavereille snäpätään

Juuri kun isovanhemmat pääsivät Facebookiin, nuoret ovat jo löytäneet uudet yhteydenpitokanavat. Kolme nuorta kertoo, miten he pitävät yhteyttä eri ihmisiin.

• 23.10.2015 10:50
• Hanna Antila

Julia Rapo, 16, Korso. Ensimmäistä vuotta Vaskivuoren lukiossa. Harrastaa isostoimintaa ja tanssia. Vetää tanssikerhoa Korson seurakunnassa.

"Jos pitää olla yhteydessä vanhempiin, soitan tai tekstaan. Pikkusiskon kanssa lähettelemme WhatsApp-viestejä. Kotkassa asuvaan mummooni pidän yhteyttä puhelimitse. Yleensä se on sellaista, että mummo vaikka toivottaa hyvää syntymäpäivää tai kyselee, miten koulussa menee.

Olen Facebookissa aika paljon sen vuoksi, että siellä on tietoa seurakunnan isoskoulutusjutuista ja meillä on siellä oma ryhmä. En tee enää statuspäivityksiä tai jaa siellä kuvia. Kavereiden kanssa käytän WhatsAppia. Useimmiten keskustelut käydään jonkun ryhmän kesken. Viesteissä käsitellään kaikenlaista: sitä, mitä tuli läksyksi, tai suunnitellaan bileitä. En yleensä soittele kavereille. Jos on jokin erityinen murhe, näen mieluiten kasvotusten.
 

Sosiaalinen media ei ole vaikuttanut siihen, kuinka usein näen kavereita kasvotusten."

Snapchatissa jaan joitakin pieniä juttuja, videota tai kuvaa, kuvaa enemmän. Instagramissa minulla on kaksi tiliä, joista toista päivitän aktiivisesti. Kuvaan asioita, jotka näyttävät hyvältä. Seuraan siellä lähinnä sellaisia ihmisiä, jotka muutenkin tunnen. Twitterissä seuraan muutamia kavereita.

En halua laittaa itsestäni sosiaaliseen mediaan mitään sellaista, mikä paljastaisi minusta liikaa. Harvoin laitan mitään ryhmäkuviakaan, joissa olen kavereiden kanssa. Ainakin kysyn siihen luvan ensin. Vanhemmat eivät ole erityisemmin ohjeistaneet minua somen käytössä. Minuun luotetaan muutenkin.

Sosiaalinen media ei ole vaikuttanut siihen, kuinka usein näen kavereita kasvotusten. Enemmän siihen vaikuttavat muut asiat, kuten ajanpuute. Ehkä se, että on monia välineitä käytössä, on jopa lisännyt tapaamisia, kun ne on nyt helpompi sopia. Kun näen kavereita, kännykät jäävät taskuun tai muualle, ei niitä pidetä esillä."

Aapo Alenius, 19, Hiekkaharju. Alppilan lukion abiturientti. Harrastaa pikajuoksua.

"Jos pitää ottaa yhteyttä vanhempiin, soitan tai tekstaan. Isovanhempien kanssa soitellaan. Olin viime vuoden vaihto-oppilaana Louisianassa Yhdysvalloissa. Isäntäperheeseeni kuului äiti ja isä sekä neljä vuotta nuorempi veli. He olivat minulle kuin toinen perhe. En tuntenut olevani mikään vieras vaan osallistuin esimerkiksi kotitöihin. Heidän kanssaan olen yhteyksissä Facebookissa. Sen avulla pidän myös yhteyttä kavereihin, joita sain vaihdossa.
 

Mitään maisemakuvia en laita, niitä on maailma täysi."

Muuten pidän yhteyttä kavereihin WhatsAppissa. Toisinaan olisi helppoa vain maata sohvalla kännykkä kädessä ja olla sosiaalinen, mutta varsinkin viikonloppuisin näen kavereita ihan kasvotusten. En usko, että sosiaalinen media on vähentänyt sitä, että nähdään kasvokkain. Enemmän kyse on siitä, että ajankäyttö on muuttunut ja kaikki ovat aika kiireisiä. Minullakin on koulu ja treenit.

Käytän myös Instagramia. Siellä seuraan enimmäkseen lähipiiriä, jonkin verran myös joitain puolituttuja. Sieltä löytyy kuvia, joissa teen jotakin, esimerkiksi urheilukuvia. Minusta selfiet ovat usein vähän mauttomia. Mitään maisemakuvia en laita, niitä on maailma täysi. Snapchatia käytän myös. Sinne päivitän siitä, mitä teen, usein treeneistä jotakin.

Kyllä sitä tulee mietittyä, mitä someen kannattaa laittaa ja miltä asiat näyttävät myöhemmin. Ei kannata laittaa itsestään mitään dokauskuvia. Kyllähän nuoriso aina remuaa, mutta sellaista kuvaa ei halua antaa kaikille ihmisille. Vanhemmilta en ole saanut erityisiä ohjeita sosiaalisen median käyttöön. He luottavat siihen, että osaan tehdä oikeita päätöksiä.

Kun menen vaikka kirjastolle lukemaan kokeisiin, saatan jättää puhelimen kotiin. Ei ruotsin kielioppia tai matematiikkaa opi sillä tavalla, että on vaan netissä."

Sanni Pohjalainen, 15, Korso. 9.-luokkalainen Vantaan Steiner-koulusta. Harrastaa lenkkeilyä ja kavereitten kanssa hengailua.

"Jos on tosi kiireellistä asiaa äidille tai isälle, soitan. Muuten olemme yhteydessä WhatsAppissa. Tekstareita lähetämme tosi harvoin. Yleensä viestit ovat sellaisia, että ilmoitan, missä olen tai kysyn jotakin asiaa. Pikkusiskon kanssa viestitellään WhatsAppissa. Joskus lähetellään myös ääniviestejä. Ne ovat esimerkiksi sellaisia, että minä ilmoitan äidin tai isän puolesta, että nyt pitää tulla kotiin ja pikkusisko suuttuu minulle. Isovanhempani asuvat ihan vieressä, joten näen heitä päivittäin. Joskus olemme yhteydessä myös tekstareilla.
 

Olen tutustunut joihinkin ihmisiin Instagramin kautta. Myös poikaystäväni löysin sieltä."

Kavereihin pidän yhteyttä lähinnä WhatsAppissa. Meidän luokalla on siellä oma ryhmä. Joidenkin kanssa käyn myös yksityiskeskusteluja. Sen kautta tulee lähetettyä myös kuvia ja kaikenlaista turhanpäiväistä. Aikaisemmin kirjoitin viestit tosi huolellisesti, oli oikeat päätteet ja niin edelleen, mutta en enää.

Snapchat on ollut minulla käytössä ehkä puoli vuotta. En päivitä sitä vielä hirveästi, mutta katson muiden My Storyja. Instagramin päivittäjänä en ole kovin kunnianhimoinen, en jaksa panostaa niihin kuviin. Laitan sinne kaikenlaisia kuvia. Seuraan siellä kavereita ja joitakin suurin piirtein saman ikäisiä, jotka asuvat samalla alueella. Tilini on yksityinen, eli minun pitää hyväksyä seuraajat.

Olen tutustunut joihinkin ihmisiin Instagramin kautta. Myös poikaystäväni löysin sieltä. Aloimme seurata toisiamme siellä ja sitten viestitellä WhatsAppissa. Puhuimme myös puhelimessa, ennen kuin tapasimme ensimmäisen kerran. Hän asuu Helsingissä. Pidämme yhteyttä WhatsAppissa. Välillä myös soitan, jos vaikka olemme näkemässä kaupungilla.

Facebookissakin olen, mutta en tee päivityksiä tai vaihda profiilikuvaa. Käyn Facebookissa ehkä kerran viikossa. Vanhemmat ihmiset ovat valloittaneet sen!

Mietin aika usein sitä, mitä laitan sosiaaliseen mediaan. Että kestänkö sitä, jos nämä jutut löytyvät vielä kahdenkymmenen vuoden päästä. En laittaisi itsestäni mitään bikinikuvia tai mitään liian yksityistä. En ole kauheasti puhunut näistä asioista kotona tai koulussa. Nuoret kyllä tietävät, miten kannattaa käyttäytyä ja miten eri välineet toimivat.

En usko, että kavereita tulee nähtyä aiempaa vähemmän nyt, kun yhteydenpito muilla tavoin on niin helppoa. Sanoisin, että yhtä paljon nähdään kuin ennenkin. On ehkä vaan helpompi sopia näkemisestä. Ja jos on jokin tosi iso juttu, mistä haluan heti kertoa jollekin, saatan soittaa."