Jo riittää. Suomensomali Maryan Abdulkarim on kyllästynyt kadulla tönimiseen, kasvoille sylkemiseen ja terroristiksi syyttelyyn.
Muslimifeministin vuoro
Maryan Abdulkarim haluaa eroon rasismista, epätasa-arvosta ja palvelujen leikkaamisesta.
Maryan Abdulkarim: Minun vastuullani on rikkoa normeja (Cosmo). Muslimi voi olla feministi (Kodin Kuvalehti) Miksi feminismi herättää tunteita? (Huomenta Suomi) Miten suvaitsevaisia olemme? (Yle Puhe) Puhdasoppinen (Vihreä Lanka)
Siinä otsikoita Maryan Abdulkarimin haastatteluista. Lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja kulttuurilehtiin kuten Voimaan. Niitä on ilmestynyt vuoden alusta kuukausittain Kirkko ja kaupungissa ja nyt myös Valomerkki.fi:ssä.
Ei huonosti 32-vuotiaalta sosionomiksi valmistuvalta suomensomalilta. Vai?
– Vähemmistöt pääsevät yleensä ääneen kokemusasiantuntijoina omasta vähemmistölaatikostaan käsin. Muuten yhteiskunnallinen keskustelu käydään valtaväestön kesken. On edistystä, kun pääsen puhumaan muustakin kuin rasismista tai islamista.
Mihin Abdulkarim sitten haluaisi vaikuttaa? Kolme tärkeintä asiaa?
– Muuttaisin Suomen leikkauspolitiikkaa. Ei ole pakko leikata palveluista, jotta voi säästää. Turvakodistakin ollaan leikkaamassa!
Sukupuolten tasa-arvo ja rasismista eroon pääsy ovat muita päätavoitteita.
– Rasismi ja seksismi ovat niin syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, ettei niitä oikein edes tunnisteta. Elämme kuin hometalossa, joka aiheuttaa ihmisille oireita. Voitamme kaikki, jos rasismi ja seksismi poistetaan.
Tämän sanottuaan Abdulkarim nauraa pitkään. Sitten hän vakavoituu.
– Se kuulosti paatokselliselta ja naiivilta. Usein ajatellaan, että olen nuori idealisti, jota ei tarvitse ottaa vakavasti. Minusta juuri nuorten pitäisi päästä tekemään päätöksiä, koska meillä on eniten hävittävää.
Salam aleikum. Abdulkarim vastaa tiuhaan soivaan kännykkäänsä useimmiten muslimien rauha kanssasi -tervehdyksellä ja jatkaa somaliaksi. Hän muutti Mogadishusta Suomeen seitsemänvuotiaana suurperheensä mukana.
– Varhaislapsuuteni tärkein muisto on se, kuinka minua katsottiin rakkaudella. Muistan miltä tuntui olla yhdenvertainen muiden kanssa. Sen ansiosta on helpompi vaatia, että minunkin lapsiani kohdellaan ensisijaisesti lapsina eikä muukalaisina.
Suomeen muuton jälkeen Abdulkarim tunsi saavansa erilaista kohtelua kuin valtaväestön tytöt tai varsinkaan pojat. Hän muistelee, kuinka valtaväestön aikuiset hehkuttivat hänelle ensin länsimaista tasa-arvoa ja ihmettelivät sitten, kun hän tahtoi kiipeillä ja pelata jalkapalloa.
– Minun odotettiin olevan valtaväestön tyttöjäkin kiltimpi ja kunnioittavan aikuisia ehdottomasti, koska olin somalityttö.
Opinto-ohjaaja neuvoi opiskelemaan ammattikoulussa käytännön ammatin, joten Abdulkarim luki itsensä leipuri-kondiittoriksi ennen lukiota ja nykyisiä ammattikorkeakouluopintoja.
– Kasvoin siihen käsitykseen, että minulta näyttävä ihminen ei mene yliopistoon. Niin itsesensuuri toimii. Mutta onhan Suomessa ollut sosionomi ministerinäkin.
Abdulkarim kokeili politiikkaa Helsingin Vihreiden Naisten puheenjohtajana asti, kunnes kyllästyi politiikan kompromisseihin.
– Minulle oikea on oikea ja väärä on väärä. Haluan ehdottomasti vaikuttaa. Tällä hetkellä puoluepolitiikan ulkopuolinen ympäristö tuntuu parhaalta, vaikka arvostankin poliitikkojen työtä.
Miten muslimi voi olla feministi? Tätä on tentattu kyllästymiseen asti Abdulkarimilta, joka toimii aktiivisesti Naisasialiitto Unionissa ja antirasistisessa feministisessä ARX-verkostossa.
– Feminismi merkitsee minulle vapautta. Meidät kaikki on luotu yhdenvertaisiksi, eikä kehojemme pitäisi määritellä mitä meidän on mahdollista saavuttaa. Islam ajaa sielujen hyvinvointia ja näkee kehot vain astioina, joissa olemme hetken maan päällä. En näe tässä ristiriitaa.
Abdulkarim painottaa, ettei häntä rajoita islam vaan islamia kauhisteleva ympäristö. Useimmiten puututaan peittävään pukeutumiseen.
– Lähden siitä, ettei minun tarvitse hakea hyväksyntää pukeutumiselleni. Huivia pidetään symbolina musliminaisten vapaudenriistolle. Ihmiset eivät osaa erottaa uskontoa ja patriarkaalisiin yhteisöihin liittyvää väkivaltaa toisistaan.
Abdulkarim ottaa esimerkiksi 17-vuotiaan Malala Yousafzain, joka sai viime syksynä Nobelin rauhanpalkinnon. Hän joutui koululaisena ääri-islamilaisen Taleban-järjestön iskun uhriksi.
– Malala on edelleen myös muslimityttö, vaikka sitä ei mediassa mainostetakaan.
Kaikkea pitää kokeilla
Kuka olet? Musta feministi on keskeisin identiteettini tällä hetkellä.
Mitä teet? Aloitan tammikuussa työt Pääkaupungin turvakodissa. Olen myös vapaa kirjoittaja ja melkein valmis sosionomi.
Miten asut? Asun Helsingin kantakaupungissa kahden lapseni ja kissan kanssa.
Mottosi? Kaikkea pitää kokeilla kerran kunhan se ei ole lainvastaista tai vahingoita muita.
Maryan Abdulkarim Twitterissä @FlyAbdulkarim
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kansanedustaja Fatim Diarra tuntee Raamattunsa – hänestä pyhää kirjaa käytetään myös sorron välineenä eli väärin
Hyvä elämäHelsinkiläinen kansanedustaja kävi Munkkiniemen kirkolla viikoittain 7–26-vuotiaana.