Mohammed Zeki, Waliid Ghanem, Sabaa Mresin, Ali Al-Lami ja Waleed Kamil viihtyvät edelleen Lauttasaaren kirkolla, vaikka heidän majoituspaikkansa siirrettiin sieltä Stadionille. Kuva: Esko Jämsä
Muslimit ryhtyivät vapaaehtoisiksi Lauttasaaren kirkolla
Ali Al-Lami ja noin 70 muuta turvapaikanhakijaa palasivat entiseen majapaikkaansa Lauttasaaren kirkolle tekemään vapaaehtoistyötä.
Kymmenet irakilaismiehet askartelevat joulukortteja Lauttasaaren kirkkokahvilassa. Sivupöydällä on voileipiä, tiskillä glögiä, pipareita ja teetä. Pöydissä touhuaa myös monia suomalaisia.
Lauttasaaren kirkolla majoittui syyskuussa turvapaikanhakijoita. Lokakuussa heidät siirrettiin Stadionin retkeilymajaan, mutta täällä he taas istuvat marraskuisena keskiviikkona. Miksi?
– Koen olevani täällä kotonani, hymyilee 29-vuotias Ali Al-Lami.
Al-Lami ehti asua Lauttasaaren kirkolla kuukauden ennen muuttoaan Stadionille.
– Kirkolla työskentelevät ihmiset osoittivat meille sellaista rakkautta ja inhimillisyyttä, jota en ole kokenut Irakissa. He sanoivat minulle, että he ovat minun perheeni, Al-Lami kertoo.
– Olin surullinen, kun jouduin lähtemään täältä. Stadionin retkeilymajalla on hyvä olla, mutta täällä on parempi.
Lauttasaaren kirkolla majoittuneista noin sadasta turvapaikanhakijasta 70 on nyt mukana kirkon organisoimassa vapaaehtoistoiminnassa.
Pareittain vapaaehtoishommiin
Nuori irakilaismies astuu kirkkokahvilan aulaan ja huomaa vanhemman suomalaismiehen.
– Terve, hauska nähdä! irakilainen sanoo suomeksi ja halaa.
Siru Hannula istuu sohvalla ja näyttää tyytyväiseltä. Hannula vastaa Lauttasaaren Yhdessä-projektista. Sen jujuna on rakentaa vapaaehtoistoimintaa, jossa yksinäiset ja syrjäytyneet lauttasaarelaiset voivat tavata muita ihmisiä.
Projekti sai uuden juonteen, kun Helsinkiin alkoi kesällä virrata turvapaikanhakijoita.
Haluan osoittaa, että me olemme täällä tehdäksemme työtä ja rakentaaksemme tätä maata.
– Muataz Al-Timemy
– Turvapaikanhakijat tulivat lennosta mukaan. Emmehän me tienneet kuin kaksi päivää aiemmin, että Lauttasaaren kirkolle tulee hätämajoitukseen sata miestä, Hannula kertoo.
Hannulan päätehtävänä on tällä hetkellä muodostaa turvapaikanhakijoista ja vapaaehtoisista lauttasaarelaisista pareja, jotka voivat tehdä yhdessä asioita. Yksi idea on piristää vanhuksia palvelutaloissa.
Turvapaikanhakijat on jo koulutettu vapaaehtoistyöhön, ja suomalaiset halukkaat koulutetaan näinä päivinä.
– Tarkoituksena on, että turvapaikanhakijat voisivat työn kautta oppia suomen kieltä ja kulttuuria, Hannula sanoo.
Mitä kaikkea he sitten voivat tehdä?
– Mitä vain suomalaiset vapaaehtoistyöntekijätkin voivat. He voivat mennä vanhusten kanssa kauppaan tai palvelukeskuksiin vaikka lukemaan tai askartelemaan. Tarkoituksena on myös rakentaa kulttuurien välisiä siltoja.
Turvapaikanhakijat aktiivisia myös muissa kirkoissa
Syyskuussa Helsingissä oltiin kaaoksen partaalla. Uusia turvapaikanhakijoita tuli päivittäin, ja vastaanottokeskukset olivat täynnä. Luterilainen kirkko tarjosi apuaan, ja moniin kirkon rakennuksiin järjestettiin hätämajoitustiloja.
Kun Munkkiniemen seurakuntatalon majoitus loppuu marraskuussa, viimeinenkin kirkon tila Helsingissä palaa takaisin normaalielämään. Lauttasaari ei kuitenkaan ole ainoa kirkko, jossa majoitetut turvapaikanhakijat ovat jääneet mukaan toimintaan.
– Majoitettuja on käynyt vierailemassa Maunulan kirkolla. Jazz-kirkossa oli muutama tyyppi auttamassa järjestelyissä, kertoo Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen.
Turvapaikanhakijat ovat käyneet Maunulan kirkolla myös pesemässä pyykkiä ja kieliryhmissä.
– Mutta valtaosa heistä on muslimeja, joten he eivät ole osallistuneet varsinaiseen seurakuntatoimintaan, Kosonen kertoo.
Muslimia ei haittaa olla kirkossa
Bagdadilaista Muataz Al-Timemya, 23, ei häiritse, että Lauttasaaren kirkko on kirkko.
– Olin onnellinen kuullessani, että meidät majoitetaan kirkkoon. Olen lukenut paljon kristinuskosta ja tiedän, että kristityt arvostavat ihmisiä eivätkä vihaa muslimeja, hän selittää.
– Islam ja kristinusko eivät ole sama asia, mutta aika lähellä toisiaan. Profeettamme Muhammad, rauha hänelle, sanoi, ettei ihmisten välillä ole eroa.
Myös Al-Timemy asuu nykyään Stadionin retkeilymajalla, mutta käy Lauttasaaren kirkolla säännöllisesti.
– Kun tulen tänne, tunnen olevani kotonani. Kaikki kohtelevat meitä täällä niin hyvin. Nämä olivat ensimmäiset ihmiset, joihin tutustuin Suomessa, ja täällä koen olevani perheeni kanssa.
Al-Timemy puhuu sujuvaa englantia, ja hän kertoo viettävänsä päivänsä auttamalla muita turvapaikanhakijoita tulkkausta vaativissa tilanteissa. Hän aikoo myös osallistua Yhdessä-projektiin.
– Jotkut ihmiset sanovat, että pakolaiset tulivat Suomeen vain syömään ja elämään heidän veroillaan. Haluan osoittaa, että me olemme täällä tehdäksemme työtä ja rakentaaksemme tätä maata teidän kanssanne, Al-Timemy selittää.
Ensi töikseen Lauttasaaren vapaaehtoisporukka valmistautuu jouluun. Tarkoituksena on paketoida ja jakaa joululahjoja sekä koristella joulukuusi Kansallismuseon pihalla.
Ali Al-Lami istuu kahvilapöydän ääressä askartelemassa joulukorttia. Eikö joulun viettäminen ole muslimille ongelma?
– Ei. Irakissa kristityt juhlivat muslimien eid-juhlaa ramadanin jälkeen. Emme tee eroa muslimien ja kristittyjen välillä, hän toteaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen islamilainen neuvosto vaikeuksissa: kymmenien tuhansien valtiontuet poikki taloudellisten epäselvyyksien vuoksi
AjankohtaistaOpetus- ja kulttuuriministeriö on keskeyttänyt Suomen islamilaisen neuvoston tukemisen taloudellisten epäselvyyksien vuoksi. Muslimiyhteisöjen kattojärjestön talous on romahtanut, ja sen velat ovat ulosotossa.